Kokoukset

Aktiviteetteja

Seinäkalenteri

Klubi julkaisee Somero-aiheista seinäkalenteria. Sen kuvat esittelevät Someroa ja somerolaisia vuosisadan alusta alkaen. Kuvat on poimittu Somero-seuran arkistosta ja kiinnostanevat sekä nykyisiä että poismuuttaneita Someron asukkaita.

 

Kalenterien myyntituotolla hankitaan pyöräilykypärät ekaluokkalaisille.

 

Ystävänpäiväkonsertti

Yksi kauan kestäneistä aktiviteeteistamme on ollut Ystävänpäivän tienoilla järjestetty ja seurakuntakeskuksella pidetty konsertti. Esiintyjissä on pääsääntöisesti luotettu paikallisiin voimiin, mutta naapuripaikkakunnillekin on aina välillä vilkuiltu, olemassa olevien suhteiden mukaan.

Konserttien musiikillinen anti on ollut monella tapaa kirjavaa. Puhutaan sitten esimerkiksi musiikillisesta genrestä taikka esiintyjien iästä taikka taidoista. Perinteenä on myös ollut, että yleisö on päässyt ääneen yhteislaulujen muodoissa. Viime vuosina on ollut tapana laulaa yhteisesti Pentti Viherluodon Kaukainen ystävä sekä Vladimir Vysotskin Ystävän laulu.

Perinteisesti Lions Ladyt ovat huolehtineet kahvituksesta ja myyneet arpoja, joten heidänkin hyväntekeväisyyskassaansa on saatu näin kartutettavaksi.

Ystävänpäivän konserttien tunnelma on pyritty pitämään leppoisan mukavana ja tuoda sitten pieni lämmin tuulahdus ihmisten mieliin keskellä talven alati muuttuvia olosuhteita.
 
 

Stipendit

Koululaisstipendit tulivat aktiviteeteiksi 9 vuotta klubin perustamisen jälkeen eli vuonna 1966. Ensimmäisenä keväänä luovutettiin Someron yhteiskoululle ja kansalaiskoululle 100 mkn stipendit (Tilastokeskuksen indeksilaskelman mukaan stipendin arvo vuonna 1997 oli 1500mk).

Kun Someron yhteiskoulu syksyllä 1968 jakautui lukioksi ja kunnalliseksi keskikouluksi, kumpaankin kouluun myönnettiin 100 mk opintotukea. Vuonna 1976 stipendien lukumäärää jouduttiin jälleen lisäämään, kun keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistyivät peruskoulun yläasteeksi.

Forssan musiikkikoulun somerolaisopiskelijalle on annettu vuosittain Leijona-stipendi vuodesta 1983 alkaen, ja erityisopetuksen oppilaita alettiin muistaa vuodesta 1987 lähtien. Koulujen opettajakunta on aina päättänyt apurahojen saajista.

Vuosien aikana on tehty lukuisia inflaatiotarkistuksia. Lisäksi juhlavuosina on jaettu erillisiä juhlastipendejä.

 

Kansainvälinen nuorisovaihto

Yksi kansainvälisen Lions-järjestön suurista aktiviteeteista on kansainväinen nuorisovaihto. Nuorisovaihto tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua elämään toisessa maassa, toisessa kulttuurissa. Vaihto on lyhytaikainen, matka kestää yleensä 3 viikkoa (Euroopan sisällä) tai noin 6 viikkoa (Euroopan ulkopuolinen vaihto). Vaihtoon kuuluu yleensä kohdemaassa kansainvälinen nuorisoleiri sekä perhejakso, yleensä yhdessä tai kahdessa perheessä.

Koska vastaanottavat isäntäperheet tutkitaan tarkoin, nuorisovaihto on erittäin turvallinen tapa lähettää oma lapsi yksin keskelle vierasta kulttuuria. Lapsensa lähettävän perheestä ei tarvitse olla Lions-klubin jäseniä.

Japanista asti kalaan Painion-järvelle Somerniemelle

Vaihto maksaa yleensä matkakulut paikan päälle ja takaisin. Nuorisoleiriin saattaa kuulua pieni maksu, mutta ei aina. Perhejakso ei maksa mitään. Paikalliset, lähettävät klubit antavat usein avustuksia matkaa varten. Vastikkeeksi toivotaan kokemusten kertomista lähettävän klubin kuukausikokouksessa seuraavan talven aikana.

Nuorisovaihtoon liittyy myös toive saada isäntäperheitä ulkomaisille nuorille. Eli jos perheenne voisi olla mahdollinen vastaanottamaan lyhyeksi aikaa nuoren perheeseensä, toivomme siitä tiedon. Isäntäperheessä ei tarvitse olla Lions-klubin jäseniä.

Haku seuraavan kesän nuorisovaihtoon tapahtuu aina edellisen kalenterivuoden loppuun asti.


Vanhempia aktiviteetteja

Tiernapojat

Muutaman vuoden ajan neljä reipasta ja kirkasäänistä Leijonaveljeä esitti joulun alla Tiernapojat -kuvaelmaa. Tiernaveljet esiintyivät Somerolla joulukauden avajaisissa, Kiiruun kartanon joulutapahtumassa mutta erityisesti vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kostyymit oli saatu lainaksi Someron seurakunnalta, jykevät rautaiset miekat puolestaan Someron tupanäyttämöltä.

Rahaa ei pyydetty eikä kerätty, vaan esitykset on annettu kuulijoiden hyvän tahdon mukaisesti.

Joulukuusien hankinta ja myynti

Someron Lions-klubin vanhimpia jokavuotisia aktiviteetteja on joulukuusien myynti. Ensimmäiset merkinnät kuusikampanjasta ovat vuodelta 1962. Vuoden 1962-1963 kuusimyynnin tuotto luovutettiin Someron partiolaisille.
Kuusikaupasta on jäänyt rahaa tilille viime vuosina noin 2000-3000 markkaa. Kun verrataan tuottoa esim. 1980 -lukuun ja 1990 -luvun alkuun, tulos on alentunut. Vähennys johtuu kilpailutilanteen kiristymisestä. Aikaisemmin leijonat hallitsivat Someron joulukuusimarkkinoita lähes yksin.

Veljien itselleen kaatamien kuusien lisäksi joulupuita on toimitettu Laukamo-yhtiölle ja Lamminniemikotiin. Kuusien haku on joinakin vuosina ollut koko perheen tapahtuma' kun veljet ovat saaneet mukaansa ladyja ja nuoria.
Vaikka kuusenkaatajat ovat toisinaan kahlanneet paksussa lumessa, palelleet paukkupakkasessa taikka kastuneet vesisateessa, se ei ole haitannut osanottoa. Keskimäärin noin 10-15 veljeä on osallistunut talkoisiin. 

Eero Järvinen

------------------------------------------------------------------

Historiikki

(Pekka Salminen, julkaistu vuonna 2002)

Rakennusmestari Niilo Nurmi kutsui LC Someron perustavan kokouksen koolle Oraksen ravintolaan 15.5.1957. Kokouksen puheenjohtajana toimi lohkon kuvernööri Torsten Kvikant LC Turku-Åbosta sekä kummeina toimivat presidentti Into R. Wahra sekä lionit Akke Lehtonen ja Einari Sarkkinen LC Forssasta.

Perustajajäsenet: Ture Ceder, Lauri Heikkilä, Alpo Hovila, Esko Järvelä, Osmo Lyly, Jussi Malin, Kalevi Mäkelä, Niilo Nurmi, Jussi Ruohonen, Ville Savikurki, Eero Suutela, Uuno Syrjälä, Sipi Tuohimäki, Heimo Vainio ja Erkki Ylitalo. Klubin täyttäessä 40 vuotta 1997 oli jäsenmäärä jo 48. Kaikkiaan oli klubissa 40 vuoden aikana ollut 143 jäsentä.

Somerolaisen Lions-toiminnan tähtihetkiä on vietetty klubin merkkivuosijuhlien yhteydessä. Silloin on suuri yleisö saanut sanomalehtien ja radion välityksellä tietää niin leijonien aktiviteeteista kuin heidän tekemistään lahjoituksista.

Erittäin suuri joukko somerolaisia yhdistyksiä, laitoksia, järjestöjä sekä yksityisiä kunnostautuneita kuntalaisia on vuosien saatossa päässyt osalliseksi leijonien huomionosoituksista, useat - mm. urheiluseurat, partiolippukunnat ja SPR - moneenkin kertaan. Toki myös muina aikoina kuin määrävuosijuhlien yhteydessä on tehty räväkkä aktiviteetti - aina tarpeen ja tilanteen niin edellyttäessä. On tietysti ehdonvallan asia, mitkä aktiviteetit nostaa eri vuosikymmeniltä esiin.

Yksi vuosittain toistuvista kestoaktiviteeteista ovat koululaisstipendit, joita on jaettu jo 35 vuoden ajan reilusti yli satatuhatta markkaa. Klubin kulttuurimyönteisyyttä osoittaa liikuntakyvyttömälle runoilijalle Tyyne Määttäselle lahjoitettu nauhuri v. 1967. Kiiruun koulun 8-luokkalaisten järjestämiä lastenjuhlia sponsoroitiin lähes parikymmentä vuotta; esimerkiksi vuonna 1974 somerolaismuksuille esiintyivät Kylli-täti ja M.A. Numminen.

Kulttuurin puolelle osuvat myös seuraavat Lions-klubin järjestämät tähtivierailijat paikkakunnalle: opetusministeri Jaakko Itälä, jalkaväenkenraali Yrjö Keinonen, oopperalaulajat Matti Tuloisela ja Jorma Hynninen, lausuntataiteilija Liisa Majapuro, toimittaja Niilo Tarvajärvi.

Lähimmäisen auttaminen nousi keskeisesti esiin v. 1969, kun sotainvalidi Tauno Fonsellille rakennettiin Kultelaan pieni mökki, koska hänen vanha asuntonsa oli pahasti hatara ja talvisin kylmä. - Jo parikymmentä vuotta leijonat ovat kyydinneet tammikuun viimeisenä sunnuntaina vanhuksia kirkkoon. Pitkien matkojen takaa syrjäkyliltä on autottoman seurakuntalaisen ollut mahdotonta päästä muutoin kotikirkkoon.

Lasten asia on useinkin esillä Lions-työssä. Vuonna 1980 Okkerin asuntoalueen puistoon leijonat rakensivat 250 talkootunnin aikana leikkikenttävälineet: keinut, liukumäen, vaakakeinulaudan, kiipeilytelineen, hiekkalaatikot. Monet riemukkaat kiljahdukset on sieltä voinut kuulla lasten leikkien keskeltä.

Vähän varttuneemmat nuoret - lukioikäiset - ovat päässeet osallisiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaisesta nuorisovaihdosta. Klubimme on tarjonnut joka kesä somerolaisille nuorille mahdollisuuden tutustua vieraisiin kulttuureihin noin kuukauden mittaisella jaksolla ulkomaisessa perheessä. Suosittuja kohdemaita ovat olleet Yhdysvallat, Kanada, Australia, Englanti, Ruotsi. Syksyn tullen stipendiaatit ovat kertoneet matkastaan klubikokouksessa.

Someron klubi sai järjestettäväkseen kansainvälisen nuorisoleirin Hirsjärven leirikeskuksessa kesällä 1970. Osanottajia oli Suomesta 15 ja ulkomailta 14. Leirin ohjelma oli monipuolinen: harrastettiin urheilua, kirjoittamista ja piirtämistä; tehtiin retki Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun; käytiin sankarihaudalla ja kuultiin esitelmät Suomen historiasta ja koululaitoksesta.

Liikunnan harrastus on läheistä melkein jokaiselle klubilaiselle. Someron leijonat ovat klubina osallistuneet vuosikymmenten aikana monenlaisiin kilpailuihin, otteluihin ja haastetempauksiin: on pelattu jää- ja luutakiekkoa sekä lentopalloa, osallistuttu Loimijoki-soutuun sekä suunnistus- ja hiihtokilpailuihin; Someron rotareita vastaan on taisteltu potkukelkkaviestissä, hiihtolenkillä, maaottelumarssilla. Someron leijonien menestys kilpakoitoksissa on ollut mainio - ja ilman dopingia.

Kuntoliikuntaa leijonaväki harrastaa innokkaasti: veljet kävelevät, hölkkäävät, hiihtävät, uivat, voimistelevat ja rähkivät kuntosalilla omaksi huvikseen ja terveydekseen lähes päivittäin. Kerran viikossa - tiistaisin - on leijonille varattu Lamminniemi-kodista kuntoiluvuoro. Samalla Someron Lions-klubin jäsenet ovat voineet ylpeinä tarkistaa, että klubin 35-vuotisjuhlassa 1992 lahjoitetut kahden nimikkohuoneen kyltit ovat yhä edelleen kiiltävinä.

Pekka Salminen


"KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON"

Kirjoittanut Jorma Ärölä

Varhaisin muistikuva leijonavuosieni varrelta on vuodelta 1969 ollessani klubin sihteerinä. Veli Eero Suutelan esitys järjestää kirkkokyyti näkövammaisille 27.4.1969 sokeiden kirkkopyhänä sai yksimielisen kannatuksen. Jatkossa puolentoista vuosikymmenen aikana kyytejä järjestettiin harvakseltaan. Kunnes 1980-luvun alussa tuli Lions-liitolta toivomus, että leijonat suorittaisivat jonkun aktiviteetin tammikuussa lionspalveluviikon aikana. Lionveli Osmo Turkki esitti, että tällaiseksi palveluaktiviteetiksi sopisi vanhusten kirkkokyyti tammisunnuntaina. Ensimmäinen kyyti tapahtui 29.1 .1984. Tämän vuoden tammikuun kirkkokyyti oli järjestyksessä 19. vuosittain toistuvana aktiviteettina.

Vetovastuussa oleva veli panee tammikuun kokouksessa listan kiertämään, kuka veljistä on mainittuna sunnuntaina käytettävissä kyytimieheksi ja kuinka monta henkeä hän voi kuljettaa. Palveluun halukas lion kirjoittaa nimensä ja tiedot listaan, joka viedään kirkkoherranvirastoon. Seurakunta ilmoittaa leijonakyydeistä kirkollisissa uutisissa. Diakoniatoimisto kerää ilmoittautujat ja tiedottaa kyyditettävien nimet, puhelinnumerot ja osoitteet kyytimiehille. Myös kyyditsevän lion-veljen on viisasta soittaa vanhukselle tai käydä itse paikalla sopimassa, koska haetaan. Samalla vanhus näkee, kuka hakija on. Messun jälkeen lionit kuskaavat vanhukset takaisin kotiin.

Vuodesta 1984 alkaen ovat kirkkokyydit toistuneet katkeamatta vuosittain. Yksittäisiä muistikuvia kyydeistä on jäänyt mieleeni. Vuonna 1986 kyyditettäviä oli 65 henkilöä ja kyytimiehiä 20 veljeä. Vuonna 1989 liikenteessä oli 13 veljen lisäksi linja-auto, joka kulki reittiä Pitkäjärvi - Kerkola - Häntälä - Lahti - Kirkonmäki. Vuodelta 1990 muistan ladyjen järjestämät kirkkokahvit kuskille ja kyyditettäville kirkonmenon jälkeen. Vuonna 1994 vietettiin samassa yhteydessä lohkon yhteistä kirkkopyhää. Samalla vihittiin LC Suomusjärven lippu tehtäväänsä. Tänä vuonna, kuten aiemmin, Lions-klubi kustansi invataksin kuljettamaan pyörätuolilla liikkuvia potilaita vanhainkodista kirkkoon. Viime vuosina ei alkuvuosien innostusta ole koettu, mutta kunnialla aktiviteetti on leijonien taholta hoidettu.

Lainaan tähän loppuun Someron seurakunnan silloisen kirkkoherran, ex-veli Osmon ajatuksia: 'Someron Lions-klubin järjestämistä kirkkokyydeistä on tullut käsite Somerolla. Henkilöautoilla, invatakseilla ja joskus linja-autoillakin on eri puolilta seurakuntaa saavuttu ehtoolliskirkkoon. Monelle siinä on ollut juhlan tuntua; pitkien matkojen takaa, ilman autoa on ollut mahdotonta autottoman, vanhemman seurakuntalaisen päästä kotikirkkoon. Onhan reunakyliltä matkaa kirkolle yli kolme penikulmaa. Julkisesta liikenteestä ei sunnuntaiaamuisin ole tietoakaan. Kirkkokyydeissä lionit ovat löytäneet aktiviteetin, jossa he voivat palvella lähimmäisiään elämän tärkeimmässä asiassa - johdatuksen ja voiman saamisessa matkalla kohti iankaikkisen elämän maata,"

Jorma Ärölä.

Lions Clubs Internationalin uutiset
Connect with Us Online
Twitter