LC Pieksämäki/Keskus 1971-2006

35 vuotta lions-palvelua

YRITYSELÄMÄN JA YLEISÖN TUELLA

 JÄSENISTÖN PONNISTUKSIN       

 

Yleistä

Klubimme työllä on koko toiminnan ajan ollut vankka pieksämäkeläisen yrityselämän ja suuren yleisön tuki. Sitä osoittavat esimerkiksi yritysten erinomainen yhteistyö suunnilleen joka toinen vuosi julkaistavassa palvelukartassa, jonka tuotto muodostaa vankan rungon avustustoimintamme rahoitukseen. Yleisön tuesta ovat osoituksena hyvät rahalliset tulokset mm. Punaisen Sulan keräyksissä. Nämä kaksi tukitekijää ovat innostaneet jäsenistöämme mittaviin ponnistuksiin, sillä ilman oman täysin palkattoman työn osuutta  ei lions-työkään onnistu. Juhlavuonna 2006 jaettujen avustusten summa ylitti vuoden 2005 rahanarvossa 170.000 euroa eli Suomen entisessä rahassa sanottuna miljoonan markan rajan.

                      Tässä historiikissa pyritään  lyhyesti hahmottamaan muutamia asioita, jotka nousevat selvinä linjauksina esiin vuosittaisten toimintojen ja tapahtumien pitkästä listasta. Niitä ovat mm. varojen hankinta, niiden kohdistaminen avustuksia jaettaessa, jäsenistöasiat ja puolisotoiminta.

                     

Perustamisvaihe ja kummit

Klubin perustaminen lähti liikkeelle joulukuussa 1970, jolloin Ukkoklubin Topi "Piukka" Laaksonen tarjosi tunnustelutehtävää ensin äskettäin paikkakunnalle tulleelle proviisori Tapio Peltoselle ja tämän vihjeestä entiselle oppilaalleen huonekalukauppias Raimo Hiltuselle. Muutaman päivän harkinta-ajan jälkeen tämä otti tehtävän vastaan ja Peltonen lupasi avustaa.

                      Perustamiskynnys oli 21 jäsentä. Raimo Hiltusen ja muutaman muun veljen hakuammunnan jälkeen klubin perustamispäätös tehtiin jo 14. tammikuuta 1971 Hotelli Pieksänhovissa nykyisessä osuuspankin kiinteistössä. Paikalla oli 20 miestä, yksi varmasti mukaan lupautunut oli tuona iltana estynyt. Klubi perustettiin, sai säännöt ja hallituksen. Sitä, että perustamismenot sujuivat voimassa olevien säännösten mukaan, valvoivat Ukkoklubin kummit Topi Laaksonen ja Jussi Haataja. Viimemainitulla taisi olla tuossa vaiheessa ennätys uusien klubien puuhamiehenä. Klubin nimeksi tuli nykyisinkin voimassa oleva LC Pieksämäki/Keskus ja presidentiksi tuli Raimo Hiltunen.

                      Raimo Hiltunen muistaa, että Topi Laaksonen antoi aina auliisti tukeaan ja apuaan uuden klubin vetäjälle. Veli Piukka piti kummipoikiinsa tunnollisesti yhteyttä elämänsä loppuun asti. Hän oli säännöllinen vierailija kuukausikokouksissamme, joka kerta hän tarjoili meille kaskun, eikä koskaan samaa juttua toiseen kertaan. Juttunsa kerrottuaan tämä aina hyväntuulinen kummiveli poistui keskustelukerhon kokoukseen.

                      Kummiklubimme on siis LC Pieksämäki ja toinen virallinen kummiveljemme Jussi Haataja. Jussi kantoi huolta siitä, että kummipojat noudattivat tarkasti ns. etikettiä. Esimerkkinä tästä kerrottakoon Jussin kummipuheenvuoro klubimme 10-vuotisjuhlasta. Hän oli pannut merkille, että Suomen lippu oli sijoitettu väärälle paikalle suhteessa leijonalippuun ja neuvoi ottamaan vihjeen onkeen seuraavia juhlia järjestettäessä. Kutsuvieraiden pöytäpaikat oli osoitettu nimilapuin. Jussin tarkka silmä oli ehtinyt nekin tarkistaa. Hän loihe lausumaan: - Nimilapun mukaan vieressäni istuu kutsuvieraana Aarne Saarinen. Aarne Saarinen on Suomen Kommunistipuoleen puheenjohtaja. Hän ei istu tässä vieressäni, vaan on SKP:n päämajassa Helsingissä. Vieressäni on sen sijaan Aarre Saarinen, joka on Pieksämäen Rotaryklubin presidentti ja Pieksämäen nimismies. Näissä asioissa ei saa erehtyä, hyvät veljet!

 

Varainhankinta

Klubi avasi aktiviteettitilinsä 1971 kirjaamalla sinne 186,66 markkaa, mikä on vuoden 2005 rahanarvossa 209,25 €. Jotta jaettavaa olisi, piti keksiä keinot aktiviteettivarojen kartuttamiseksi.  Nuorekas klubi tuotti 1970-luvun alkuvuosina pääasiallisimmat varansa lähinnä hartiapankkilinjalla. Veli Martti Laamasen maatilalla Rummukan Ankkalinnassa  pantiin peltoja pakettiin. Siellä ahkeroivat niin ladyt kuin veljetkin metsänistutustöissä. Aikakirjat kertovat pelloille uponneen parikymmentätuhatta puuntainta, lähinnä koivua ja kuusta. Käytiin Ankkalinnan metsissä jopa tukkisavotassakin.

                       Pienempiäkään hommia ei kaihdettu. Kahisevaa kertyi esim. Kinolinnan tiilikaton purusta ja sen tiilien myynnistä. Päätä ei saanut huimata, kun kiipesimme talvilumien pudottamiseen milloin Kalevantorin, milloin RH-hallin katoille. RH-hallissa saimme tehdä saimme tehdä perustavanlaatuista työtä: raivasimme tontin pusikon ennen perustuksen kaivamista.

                      Avustustoiminnan rahoituspohja alkoi vakiintua, kun toimikaudella 1977-78 aktiviteettien listalle tuli palvelukartta. Pääsääntöisesti joka toinen vuosi julkaistava kartta on lähes kolme vuosikymmentä muodostanut klubille kahden vuoden turvallisen  talouspohjan. Lisäksi se on antanut jäsenistölle ja ladyille mielekästä työtä.

                      Varojen keruuta on tapahtunut jossain määrin myös erilaisten kulttuuritapahtumien järjestelyillä. Tällaisia aktiviteetteja ovat vuosien varrella olleet esim. Yrjö Jyrinkosken lausuntailta, piispankahvitus, uudenvuodenvastaanottajaiset Poleenissa ja Winterreise -konsertti.

                      Suoranaiseen suurelta yleisöltä tehtyyn varojen keruuseen on klubi osallistunut lähinnä Lions-Liiton Punaisen Sulan keräysten puitteissa. Ensimmäinen Sulka-keräys syöpäsairaiden hyväksi suoritettiin 1971-72 ja siinä klubimme oli mukana. Kun keräystavoitteita on asetettu ylhäältä päin liitosta ja piiristä, on niistä tietysti purnattu, mutta työ on kuitenkin tehty kunnolla. 1990-luvun kahdessa keräyksessä tavoitteemme täyttyi.  Esim. vuoden 1999 keräyksessä K-piirissä vain 11 klubia ylsi tavoitteeseen.  Keräyksen alkuvuosina suoritimme Sulka-keräystä jopa ovilla käyden. Myöhemmin olemme keskittyneet myyntirynnäköihin isoimmissa kauppaliikkeissä, joissa ostava yleisö paljolti liikkuu.

                     

Avustuskohteita ja aktiviteetteja

Vuosina 1971 - 2006 klubi on jakanut avustuksia kaikkiaan yli 170.000 euroa eli Suomen vanhassa rahayksikössä tarkasteltuna runsas miljoona markkaa. Vuosilta 1971 - 2005 laadittu selvitys osoittaa, että vuoden 2005 rahanarvoon muutettuna avustuksia on 30.6.2005 mennessä annettu 167.376 euroa.

                      Vuosien saatossa klubin jakamia avustuksia on suunnattu hyvin moniin kohteisiin. Punaisen Sulan varat on valtakunnallisesti ohjattu syöpäsairaille 1972, sydänsairauksien torjuntaan 1975, sotaveteraaneille ja -invalideille 1984 (Sirpale peruskalliosta),  vammaisjärjestöille 1990 ja vuoden 1999 yhteispohjoismaisessa keräyksessä vanhusten parissa työtä tekeville järjestöille tavoitteena kotiasuminen mahdollisimman pitkään. Klubien jaettavaksi palautettu paikallinen osuus on suunnattu samoja periaatteita noudattaen.

                      Avustuskohteitamme ovat vuosien varrella olleet mm. yhteisvastuukeräys (pidetyn seurakuntalounaan tuotto luovutettu keräykseen), kuulovammaiset, Joulumaa, paikalliset sotainvalidit ja -veteraanit, Vapaussoturien Huoltosäätiö, näkövammaiset ja Jelppis. Sotainvalidien syyskeräykseen olemme osallistuneet 1980-luvulta lähtien syksyn 2005 viimeiseen valtakunnalliseen keräykseen saakka.

                      Nouseva sukupolvi on ollut usein tukemme kohteena. Tukeamme ovat saaneet mm. jalkapalloseura Sapa, lukion nuorten lentopallojoukkue, joka saavutti MM-pronssia Israelissa 1984; Mannerheimin Lastensuojeluliiton  päiväkoti Hermanni ja Gospel-nuoret. Liiton Quest-ohjelman puitteissa olemme aktiviteettivaroin kurssittaneet paikallisia opettajia tuomaan oppitunneilla esiin huumevalistusta. Vuonna 1998 olimme paikallisten klubien kanssa järjestämässä Pieksämäellä koululaisille suunnattua huumevalistustilaisuutta, jossa oli mukana 650 lasta. Stipendien myöntäminen keväisin paikallisten oppilaitosten opiskelijoille on ollut pysyvä aktiviteetti koko toiminnan ajan. Varsin pitkään olemme tukeneet varoillamme pieksämäkeläisten nuorten vaihto-oppilasmatkoja eri puolille maailmaa. Vaihto-oppilaat ovat syksyisin käyneet kertomassa matkavaikutelmistaan kuukausikokouksessa.

                      Erilaisiin onnettomuuksiin ja luonnoskatastrofeihin klubi on reagoinut nopeasti ja herkästi. Tällaisia avustuskohteita ovat olleet mm. Lapuan räjähdysonnettomuuden uhrit, Islannin tulivuorenpurkaus, Kosovon sodan uhrit ja viimeisimpänä Kaakkois-Aasian tsunami 2004, jonka uhreina menehtyi mm. lähes kaksi sataa suomalaista.

                      Mittavimmista hartiapankkityötä vaatineista aktiviteeteista mainittakoon tässä yhteydessä kaksi: Kainulaisten talon lämpöremontti Kukkaromäessä Ukko-Klubin kanssa  1985-86 ja Nukkekodin aittarakennus 1990-91. Edelliseen suuntasimme Punaisen Sulan paikallisia varoja sekä runsaasti talkootyötä. Sotainvalidiperheen vanhan talon lämpöeristykset uusittiin ja talo maalattiin. Nukkekodille hankittiin 50.000 markan aitta työpajaksi ja se pystytettiin klubin talkootyönä. Parhaana kesälomakautena veljet uurastivat työmaalla 400 tuntia. Se oli mittava urakka, joka vei myös aktiviteettivarat viimeistä penniä myöten. Eipä kuultu vuosikokouksessa arvostelua aktiviteettivarojen panttaamisesta klubin tileillä.

                      Yleisperiaatteena klubilla on ollut, ettei avustuksia myönnetä yhteisöille, jotka toimivat julkisin varoin. Raja ei ole ollut aivan ehdoton, sillä avustuksia ovat saaneet mm. aluesairaala ja paikallinen mielenterveyskeskus. Partaharjun toimintakeskus, joka oli pitkäaikainen yhteistyökumppanimme pikkujoulujen vietossa, on saanut toimestamme kenttäkeittiön leiritoimintojaan varten ja paikallinen musiikkikoulu pianon.

                      Vuosien varrella klubilla on ollut ns. palveluaktiviteetteja, joissa on käytetty lähinnä jäsenten omaa työpanosta. Tällaisia  ovat olleet mm. vanhusten pihatyöt. Kestoaktiviteetiksi muodostuivat vierailut  kaupungin vanhainkodilla, jotka aloitettiin kaudella 1979 - 1980  ja ne jatkuivat ystävänpäivän tienoilla aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 vierailu korvattiin osallistumalla yhteislaulutilaisuuteen Palvelutalo Abelin vanhusten kanssa. Vanhainkoti on jo saanut lakkautuspäätöksen. Myös seppeleenlasku sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja kynttilöiden sytytys jouluaattona ja jätteiden poisto joulun jälkeen ovat pitkäaikaisia  aktiviteetteja.

                     

Klubimme kummihenkilöt

Uuno ja Aune Kainulaisen perheen talon remontti 1985-86 tuotti klubillemme pitkän ystävyyssuhteen. Talon isäntä nimettiin kummiveteraaniksemme, ja pariskuntaa kävimme tervehtimässä joulun alla aina Uunon kuolemaan 2004 asti. Uunon jämerä olemus ja Aunen kahvipöydän monet perinneherkut pysyvät vierailijoiden mielessä.

                      Kaudella 1992 - 93 Aarne Asikaisen ollessa piirikuvernöörinä K-piiri kutsui Suomessa taistelleita jatkosodan veteraaneja - JR 200:n Suomi-poikia - vierailulle piirin klubeihin. Meillä vieraili tallinnalainen Viktor Preiman, joka kutsuttiin klubimme kummiveteraaniksi. Yhteydenpito Viktoriin on ollut siitä lähtien säännöllistä erilaisissa muodoissa.

                      Iloinen perhetapahtuma toi kesällä 2000 pieksämäkeläiseen Pesosen perheeseen kolmospojat Jeren, Jessen ja Jonin.  Teimme onnittelukäynnin perheeseen ja nimesimme pojat kummipojiksemme. Heidän kasvuaan ja kehitystään on seurattu mm. tervehdyskäynnein syntymäpäivän ja joulun seutuun.

 

Vuosien saatossa yli 120 jäsentä

                      Varsin kiinnostavaa luettavaa on veli Aarno Klemettilän työstämä tilasto klubin jäsenistä kautta aikojen. Sellaista katsausta ei aiemmissa historiikeissa ole tehty. Pitkässä juoksussa on klubissa toiminut lokakuussa 2005 valitut veljet mukaan lukien 120 miestä. Naisia ei klubin jäsenistössä ole koskaan ollut.

                      Jäsenistön vaihtuvuus on 35 vuoden aikana luonnollisesti suuri. Klubin perustajia oli 21, joista klubin kirjoissa tätä kirjoitettaessa vielä viisi: perustajapresidentti Raimo Hiltunen sekä myöhempien vuosien presidentit Erkki Salminen, Martti Sorri, Veli Teittinen ja Kauko Voutilainen. Lyhyimmät jäsenyysajat ovat olleet vuoden, parin luokkaa, pisimmät vuosikymmeniä. Eroamisten syynä on työikäisillä ollut monesti työpaikan vaihtumisesta johtuva paikkakunnalta muutto. Myös kuolema ja sairaudet ja muu elämän tilanteen muutos ovat verottaneet jäsenistöä.

 

Klubin sisäinen toiminta

Klubijuhlia on vietetty leijonaperinteen mukaisesti 5 vuoden välein erilaisin juhlatilaisuuksin. 25-vuotisjuhla pidettiin viime hetkiin asti salaiseksi julistetussa paikassa Väärän laavulla nykyisellä Pieksänmaalla keskitalvella 1996. Kun juhlarahvas lähestyi pirteässä pakkassäässä pitopaikkaa, pamahti yötaivaalle lyhyt, mutta näyttävä  ilotulitus. Laavulla istuttiin toppavaatteissa nuotiotulen ääressä tiiviissä tuntumassa hyvää ruokaa ja juomaa nauttien ja seuraten vähemmän  ryppyotsaista juhlaohjelmaa. Laavulla oli mukana piirikuvernööri Seppo Arola, joka palkitsi piirikokouksessa klubimme piirin mielikuvituksellisimmasta juhlasta. Veli Olli Liivi  Vepsäläisen vetämä juhlatoimikunta oli luonnollisesti kiittelyjen kohteena.

                      Kaudella 1982-83 syntyi sisäistä tiedonkulkua palveleva klubilehti Murina, joka jatkaa edelleen ilmestymistään. Se palkittiin piirin parhaana klubilehtenä jo 1986, sisällön puhuttelevuudesta se sai piirikuvernöörin tunnustuksen pari vuotta myöhemmin. Asia-aineiston ohella lehden sivuilla ovat julkaisseet kirjallisia hengentuotteitaan muutamat kirjoittamista harrastaneet veljet ja ladytkin. Pakinoissa ja tarinoissa on ollut joskus siteeksi leijona-aineksia, joskus vain muuten mukavaa juttua. Kaudella 2003-04 Murina siirtyi nettiaikaan: se toimitetaan sähköpostitse niille, joilla on sähköpostiosoite. Murinan mukana tulevat myös esityslistat ja  pöytäkirjat.

                      Kaudella 1972-73 otettiin käyttöön klubimme pöytälippu, jonka suunnitteli veli Erkki Salminen. Tämä klubimme tunnus on saanut sijansa oman jäsenistön ja  monien vierailijoiden aarteistossa. Sen pohjalta ladyt suunnittelivat kaudella 1986-87 klubimme lipun, jonka he lady Anu Vepsäläisen johdolla luovuttivat klubille toukokuussa 1987 pidetyssä naulaustilaisuudessa. Lipun vihki leijonaveli, kirkkoherra Antero Paananen Jäppilästä. Tämä sama lippu palvelee meitä edelleen erilaisissa juhlatilaisuuksissa.

                      Klubin sisäistä henkeä on vaalittu myös teatteri- ja konserttimatkoin, Ruskaryskäjäisin, Tuiskutemmellyksin ja joskus jopa ulkomaan matkoin. Suuren suosion on saavuttanut toimintakauden avaus hallituksen vaihtumisen merkeissä. Tilaisuutta on vietetty osuuspankin kesäpaikassa Sarkaniemessä jo kaudesta 1974 - 75 lähtien. Mukana olleena voi sanoa, että klubikokouksia ja aktiviteetteja sävyttää aina hurtti huumori, vaikka käsiteltävät asiat ovat joskus ehkä kuivia ja byrokraattisia. Kokousrutiinien keventämiseen on joskus vuosien varrella kiinnitetty huomiota.

                      Dementian Vastustamiskerho DVK on tuonut oman panoksensa klubihengen vaalintaan. Kerhon syntysanat lausui kaudella 1997-98 veli Erkki Salminen klubikokouksessa. Kerholaiset keventävät kokousrutiineja pudottelemalla ulkomuistista runoa ja proosaa, onpa kuultu lauluesityksiäkin. Periaatteena on, että puhua saa pitkäänkin, mutta paperista ei saa lukea. Ehkä DVK:n nauttimasta suosiosta kertoo se, että  kuukausikokouksen esityslistalle kuuluu myös DVK:n puheenvuoro. Klubin juhlatilaisuuksissakin on kerhon esityksiä, yleensä hauskoja, joskus vakaviakin, kuultu. Leijona-marssi tuli kuukausikokousten avaukseen vasta kaudella 2002 - 2003, kun laulavaisten veljien vahvistukseksi saatiin siirtojäsenenä veli Mika Riikonen.

                      Jokaiselle veljelle on kautta aikojen annettu klubinimi - työnimi - jota klubin sisällä käytetään. Tämän tavan otimme käyttöön kummiklubimme käytännön mukaisesti. Nimi saattaa johtua ammatista, harrastuksesta tms. Pankinjohtaja tunnetaan klubissa esim. nimellä Killinki, lentopallon harrastaja Leijana, apteekkari Pillerinä ja pappi Epistolona.

                      Klubissa on vallinnut veljellinen tasa-arvo, jäsenistöön kohdistuvia arvokkaimpia huomionosoituksia on anottu varsin kohtuullisesti. Lions-järjestön korkein huomionosoitus Melvin Jones-jäsenyys on saatu viidelle: perustajapresidentti Raimo Hiltunen, klubin ensimmäinen piirikuvernööri Aarne Asikainen ja past presidentit Isto Rouvinen, Erkki Salminen ja Kauko Voutilainen. Nämäkin huomionosoitukset korjattiin talteen  sokeuden vastustamiseen suunnatun Sight First-kampanjan lahjoitusten . 35-vuotisjuhlassa 16.1.2005 PK Eero Ipatti iski klubimme ensimmäiseksi Lions-ritariksi PDG Reino Tuppuraisen,  liiton hallituksessakin toimineen veljen. Ainaisjäseneksi on kutsuttu Erkki Salminen. Vuosittain kisataan Vuoden leijona- ja Reissuleijona-titteleistä sekä Presidentin miekasta.

 

Puolisotoiminta

Puolisotoiminta, joka tunnettiin takavuosina ladytoimintana, on vuosien varrella nähnyt nousun ja laskun aikoja. Kenties vilkkaimpia toiminnan vuosia elettiin klubin ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin jäsenistö oli nuorta. Puolisot osallistuivat runsaslukuisesti mm. metsänistutustalkoisiin Ankkalinnassa. Eräässä vaiheessa käytiin vierailuilla Vaalijalan asukkaiden luona. Pikkujouluja vietettiin perhekuntina ja lasten ehdoilla. Melko pitkään yhteisiä kokoontumisia oli säännöllisesti kuukausittain.

                      Puolisoilla on ollut omaa varainhankintaakin. Kahvirahan keruu, myyjäistoiminta ja arpajaiset ovat tuoneet rahaa kassaan. Arpajais- ja myyjäistavaroiden valmistustalkoot RH-hallilla olivat aikoinaan innostavia tilaisuuksia. Varoja on jaettu naisten sydäntä lähellä oleviin kohteisiin. Avustuksia on suunnattu mm. koululaisten stipendeihin, paikallisiin perhekohteisiin, virolaisnuorille ja viime vuosina kehitysmaiden kummilapsitoimintaan.

                      Leijonien pyytäessä puolisoiden tukea omiin aktiviteetteihinsa, on haasteeseen aina vastattu myönteisesti. Puolisot ovat osallistuneet mm. Punaisen Sulan keräyksiin ja palvelukartan liimaustalkoisiin. Joissakin varojenhankinta-aktiviteeteissa ovat leijonat lohkaisseet ladyjen työpanosta vastaavan osuuden tuotosta ladyjen käyttöön.

                      Hallituksen vaihtajaiset Sarkaniemessä ovat saaneet puolisot runsain määrin mukaan. Hieman vähemmälle on jäänyt osallistuminen joulukuun ja toukokuun kokouksiin, joihin puolisot ovat jo kauan saaneet kutsun. Lions-Liiton vuosikokouksiin ovat puolisot päässeet edustajiensa välityksellä osallistumaan, sillä viralliset edustajat on yleensä lähetetty niihin puolisoineen. Sama mahdollisuus on ollut myös piirin vuosikokousten osalla

                      Viime vuosina on puolisotoiminnassa eletty laskuvaihetta. Nykyinen työelämä vaatii mukana olevilta paljon. Vapaaehtoistyöhön eivät kaikki puolisot jaksa osallistua. Tästä kertoo ehkä jotain se, että puolisoille suunnattuun mielipide- ja kehittämistiedusteluun tuli äskettäin vain vähäinen määrä vastauksia. Suvantovaiheesta huolimatta toimintaa on edelleenkin uskollisen ydinjoukon ansiosta.                       Puolisotoiminta on arvokas osa Lions-toimintaa tukevaa työtä. Toivottavaa on, että tämänkin päivän puolisot löytäisivät omille toiminnoilleen mielekkäät muodot, jotka houkuttelisivat mahdollisimman monta tulemaan mukaan yhteisiin kokoontumisiin. Kuluvalla toimintakaudella on klubi tehnyt päätöksen, että puolisoiden edustaja voi osallistua kuukausikokouksiin ja tehdä esityksiä näiden toiminnan osalta. Toivottavasti tämä päätös tukee tiedonkulkua molempiin suuntiin ja edesauttaa omalta osaltaan puolisotoiminnan kehittymistä.

 

Välähdyksiä vuosilta 1971-2006

 

1971 Raimo ”Kalu” Hiltunen

Kun veli Raimo Hiltunen klubin perustavassa kokouksessa 14.1. valittiin klubin ensimmäiseksi presidentiksi, ei alkaminen nollatilanteesta varmaan ollut helppo. Hyvin toiminta kuitenkin lähti käyntiin. On paikallaan siteerata vähän hänen avauspuheenvuoroaan perustavassa kokouksessa:

”Olen vakuuttunut siitä, että Lions-toiminta yhdistävänä, palvelevana jär­jestönä on miel­lyttävä vastapaino jokapäiväiselle työllemme. Toivon, että jo tämä tilaisuus yhdistää meidät ystävyyssiteillä, hyvällä toveruudella ja keskei­sellä ymmärtämyksellä.”

                      Uusi klubi on nimen LC Pieksämäki/Keskus ja säännöt, joita soveltuvin osin noudatetaan vieläkin. Perustamisjuhla pidettiin arvokkain menoin. Ensim­mäinen varainhankinta-aktiviteetti (mikäs muu kuin vanhojen huonekalujen huutokauppa) järjestettiin.

                      Naapuriklubeista otettiin mittaa köydenvedossa ja lentopallossa, joten pää saatiin auki tälle klubimme tavaramerkille.

 

1971-72 Raimo Hiltunen

Oli hiljaisesti sovittu siitä, että Hiltusen hallitus jatkaisi vaalien yli, ja niin ta­pahtui. Toimintaa kevennettiin viettämällä kesäiltaa Ankkalinnassa, sillä edessä oli vaativa toimintavuosi. En­simmäinen Punaisen Sulan keräys toimeenpantiin. Uuden vuoden rieha härän. ym paistoineen torilla junailtiin läpi, nostettiin peru­naa, näytettiin mannekiineja, valmistettiin vastoja, kuntoil­tiin ja tarkkailtiin painoja. Avattiin aktiviteettitili 180,66 mk:lle.

                      Ladytoiminta sai alkunsa. Piiritasolla rankattiin klubimme 11:lle sijalle.

 

1972-73 Martti ”Pykälä” Sorri

Martti Sorri hallituksineen jatkoi entistä linjaa. Kesäilta Ankkalinnassa (veli Martti Laamasen kesäpaikka Jäppilän Rummukalla) vietettiin rattoisasti. Mitä lienee sihteeri tarkoittanut mainin­nalla: ”Yhteydet la­dyihin säilyivät lämpiminä”.

                      Sienitalkoot, pikkujoulu, vuosijuhla ja laskiaisrieha Montilassa juhlapuo­lella, ulkora­kennuksen katto ja keittiökalusto aktiviteetteina. Lisäksi lasten te­at­terimatka Mikkeliin ladyjen johdolla. Kuitenkin on sihteeri kirjannut huolen aiheen: veljiä poissa opintojen, työn, sairauden, synnytyksen tms takia.

                      Klubin viiri valmistui.

 

1973-74 Ensio ”Kuitu” Hämäläinen

Toimintakertomuksesta: ”Klubin kolmantena täytenä toimintavuotena päästiin käsiksi vauhdik­kaaseen toimintaan ja mittaviin aktiviteetteihin. Syys- ja talvi­kautta voitanee pitää verryttely- ja latautumisaikana, joka räjähti rajuun rynnis­tykseen raha-aktiviteettien parissa touko-kesäkuussa.”

                      Piti suorittaa ulkomaalausaktiviteetti. Sää ei suosinut. Piti nostaa perunaa. Satoi lumen päälle. Sieniretki keräsi kuusi henkeä. Ei näyttänyt hyvältä. Tuli ke­vät: toukokuun aikana istu­tet­tiin 9000 koivuntainta, tuhansia kuusen taimia, pu­rettiin Kinolinnan katto, josta saadut kattotii­let myytiin. Urheilupuolella pikku­joulu ja Raparipaska Pirtamalla.

                      Yhteenveto: kun se on parasta ollut, on se työtä ja vaivaa ollut.

 

1974-75 Erkki ”Herkko” Salminen

Toimintakertomuksesta: Klubimme neljäs toimintavuosi osoitti jäsenistömme päässeen hiljal­leen sisälle lionismiin. Edellisten toimintavuosien yritysten, erehdysten sekä loistavien onnis­tumisien jälkeen toiminta juontui rauhaisaan tuttuun tyyliin.

                      Aktiviteettipuolella oli ajoittain kiirettä. Herättäjäjuhlien penkkien asette­lussa ja purka­misessa raadettiin, Raamattutalon painotuotteita siirreltiin ja seu­rakuntalounas valmistettiin, joten hengellinen puoli tuli todella vahvasti hoide­tuksi.

                      Hoidettiin Punaisen Sydämen aktiviteetti, siirreltiin polttopuita tarvitse­ville, otettiin tur­piin sekä kaukalo- että lentopallossa, istutettiin 5500 puuntainta, tutustuttiin kreivitär Mari­zaan Mikkelissä ja Sarkaniemessä luovutettiin homma seuraaville.

 

1975-76 Jouko ”Epistola” Pukari

5-vuotisjuhlavuosi. Jäsenmäärä lisääntyi viidellä, oli 30. Tutustumismatka Juva­kolle aloitti toi­mintakauden, jota jatkettiin kirkkokonsertilla. 5-vuotisjuhlat jär­jestettiin Savonsolmussa, jonne siirrettiin myös klubikokousten pito. Yhteisvas­tuukeräyksen hyväksi valmistettiin lounas. Puita kaadettiin ja istutettiin. Lapuan suuronnettomuuden uhreja avustettiin. Sarkaniemessä pidettiin hallituksenvaih­tajaiset.

 

1976-77 Veli ”Tupla” Teittinen

”Toiminnassa tähdättiin vahvistetun toimintasuunnitelman mukaiseen kauteen ja se kyllä toteu­tuikin.”

                      Toiminta käynnistettiin Tuplan huvilalla. Yrjö Jyrinkosken lausuntailta tuotti hyvin, piis­pan kahvittaminen vähemmän. ML:n lasten päiväkodille lahjoi­tettiin nauhuri. Suuri rusettiluis­telutapahtuma meni mönkään kasvihuoneilmiön takia. Kuntopuolelle merkittäköön käynti Peu­rungassa, lentopallo, hölkkä, hiihto, josta saatiin voitelukokemusta, ja Kaamoksenkaatajaiset, jossa todella kuntoa tarvittiin. Vielä osallistuttiin Metsäsissien kämpän kunnostukseen.

 

1977-78 Matti ”Proteesi” Jalava

Mainittavin aktiviteetti oli luonnollisesti ns. palvelukartta, joka ensimmäisen kerran ilmestyi. Kaamosaikana suoritettiin tukkisavotta Ankkalinnan metsässä, josta siirryttiin RH-hallin rai­vaus­töihin. Jääjuhla meni jälleen pieleen jään puut­teen takia. Sarveiskalvo-silmäpankkia avus­tettiin. Toiminta päätettiin Paltaho­vissa, josta sihteeri herkistyy sanomaan: suurenmoisen isän­täväen vieraanva­rai­suus ja suviyö - siinäpä tunnelmantekijöitä kerrakseen ja niin - saat­taa niitä tekijöitä olla muitakin.

 

1978-79 Otso ”Nalle” Kahila

Ensimmäisenä toimena lahjoitettiin pieksämäkeläisille kuulovammaisille in­duktiosilmukka. Vanhuksia kyydittiin Virtasalmen kirkkoon. Teollisuuskylän palveluskeskusruokalan seinien lämpöeristeet laitettiin. Jääjuhla peruutettiin jälleen, nyt eri syystä. Kauppamatkustajan kuole­maa käytiin suremassa Kuopi­ossa. Myytiin 1000 kpl joulumaan sinetti-tarroja. Tahkovuoren hiihtoihin osallis­tuttiin osallistumismaksun muodossa. Lentopallossa menestys tavanomainen.

 

1979-80 Kauko ”Roope A” Voutilainen

Uutena palvelumuotona järjestettiin  ohjelmallinen ilta vanhainkodissa. Muistet­tiin vapaussodan veteraaneja ja ostettiin nimikkopenkki SaPa:n linja-autoon. Palvelukartta valmistui, nauloja oiot­tiin ja pihanlaittoa harrastettiin. Määrätie­toinen ja tinkimätön valmentautuminen toi tulok­sena leijonalentopallon Suomen mestaruuden. Kokouksia pyrittiin nopeuttamaan ja keventä­mään.

 

1980-81 Risto ”Ärsy” Syrjäkoski

Presidenttikilvan viimeinen perustajajäsen astui peräsimeen. Vietettiin juhla­vuotta, jonka vuoksi rahaa jaettiin lähes 20 000 mk erilaisiin kohteisiin. Valta­kunnallisesti osallistuttiin akti­vi­teetteihin ”Sirpale peruskalliosta” ja ”Annansilmä”. K-Marketin katolta varistettiin lumet ja Vanhainkoti-ilta järjes­tet­tiin. Voittoisa lehtopallojoukkue sai housut, tuli piirinmestariksi. 10-vuotisjuhla järjestettiin juhlavin menoin.

 

1981-82 Erkki ”Killinki” Korhonen

Erikoisaktiviteettina PRESIDENTTIPELI juuri vaalien alla. Kansa sai arvata tule­van presidentin nimen. Manuhan se pieksämäkeläistenkin suosikki oli uuden­vuodenyönä huipentuneessa pe­lissä, jonka tuotolla hankittiin kolme siirtopuhe­linta yksinäisille vanhuksille. Presidentin vir­kaanastujaispäivänä olivat veljet lumitöissä Kalavantorin katolla. Klubi istutti RAUHANPUUN ja veli Raimo Hiltu­nen toimi lohkon puheenjohtajana.

 

1982-83 Ilmo ”Mööpeli” Pölönen.

Palvelukartta työllisti, tuli kahisevaa kassaan. Klubilehti MURINA syntyi, SM-lentopallossa 4. sija Oulussa. 1980-luvun pysyväisaktiviteetit sotainvalidien syyskeräys ja vanhainkoti-ilta  kuuluivat kuvioihin.

 

1983-84 Heikki ”Postilla” Karppinen

PUNAISEN SULAN koitokseen valmistauduttiin TUISKUTEMMELLYKSESSÄ, jonka ravintolail­lassa vieraina naapuriklubit. Tuimme apurahalla lukion lento­pallojoukkueen MM-kisamatkaa Israe­liin, jonka pojat palkitsivat pronssimita­leilla. Pronssia tuli myös SM-lentopallosta, ”ponnekas” joukkueemme osallistui LEIJONAHIIHTOIHIN Nilsiässä.

 

1984-85 Pentti ”Tappi” Miettinen

Punainen Sulka taisi viedä joukkueen ylikuntoon, koska vuotta luonnehdittiin voimienkeruuvuo­deksi. Lentopalloilijat kaupungin puulaakivoittajia ja SM-nelosia. Järjestelimme kaupungin JÄÄSHOWta ja heitimme siten hyvästit vuosien pituiselle, mutta koskaan toteutumattoman Ru­set­tiluisteluaktiviteetille, joka viime vaiheissaan muodostui vitsinväännön aiheeksi.

 

1985-86 Aarne ”Jyvä” Asikainen

Saimme myönteistä julkisuutta järjestämällä onnistuneen SM-LENTOPALLOTURNAUKSEN, jossa vierainamme 300 leijonaa 31 joukku­eena. Kullan vei LC Pudasjärvi, hopean LC Vaala ja oma joukkueemme taisteli itselleen pronssimitalit. Kainulaisten talo Kukkaromäessä sai ”talviturkin” Pu­naisen Sulan jatkon merkeissä yhteistyössä Ukkoklubin kanssa. Musiikkikou­lulle lahjoi­timme 17.500 mk pianohankintaan. Klubi palkittiin III alueen kol­manneksi parhaana, MURINA piirin parhaana klubilehtenä.

 

1986-87 Olavi ”Liivi” Vepsäläinen

Toimintakauden merkkitapaus oli toukokuussa 1987 pidetty KLUBILIPUN LUOVUTUS- JA NAULAUSTILAISUUS. Lipun lahjoittivat klubille ladymme, jotka suunnittelivat sen veli Erkki Salmisen aikoinaan suunnitteleman pöytälipun mallin pohjalta. Lipun luovuttivat juhlallisesti ladyjen edustajina Anja Vepsäläinen, Anu Salminen, Pirjo Hynninen ja Sinikka Tuppurainen. Presidentti kiitti ladyja arvokkaasta lah­joituksesta ja lipun vihkisen suoritti Jäppilän kirkko­herra, veli Antero Paananen.

                      Vuosi oli työntäyteinen, sillä palvelukartta oli jälleen työn alla. Pieksä­mäen koululaisille järjestettiin piirustuskilpailu, jonka palkintojenjakajaiset avasivat 2-päiväisen kilpailutöiden näyttelyn. Sekä itse kilpailu että taidenäyt­tely saivat hyvän vastaanoton.

                      Maaherra Uki Voutilainen esitelmöi talvella Mikkelin läänin  kehitysnä­kymistä Pieksä­mäen klubien yhteiskokouksessa. Kummiveljemme Topi Laak­sonen saavutti 80 vuoden merkki­paalun, minkä kunniaksi lahjoitimme pyöreän rahasumman Topille rakkaan Vapaussoturien Huoltosäätiön Pm osaston toimin­taan. Päätökseen saatiin PPA eli vuoden kestänyt PAINONPARANNUSAKTIVITEETTI, jonka aikana 9 veljeä saavutti asettamansa laihdutustavoit­teen.

 

1987-88 Veikko ”Linssi” Kauppinen

Parin ankaran vuoden jälkeen oli aika hiljentää tahtia. Vakiokuviot vanhanko­dilla ja Sotainvali­dien syyskeräyksessä tietysti hoidettiin, viimeksi mainittu ”vähäistä vähemmin voimin”. Käyn­nistettiin leijonaperheiden jouluvesper, pi­dettiin KIRKKOKONSERTTI. Aarne Asikainen sai kii­tosmaininnan toiminnas­taan piirisihteerinä, MURINA palkittiin sisällön puhuttelevuudesta.

 

1988-89 Isto ”Väkevä” Rouvinen

Teeman NÄY YLI RAJOJEN merkeissä suoritettiin noin 40 klubivierailua. Loka­kuussa suoritettiin työaktiviteettina vanhusten ja liikuntavammaisten pihojen syyskunnostusta. Palvelukartta aihe­utti jälleen paljon puserrusta, mutta myös kauniin tuloksen aktiviteettitilille. Aktiivisuudesta kertovat LOHKON PARHAAN KLUBIN PALKINTO, PALKINTO KANSAINVÄLISYYDESTÄ, LENTOPALLON PIIRINMESTARUUS (ties monesko)  ja SM 9. sija.

 

1989-90

Seppo ”Piällikkö” Nykänen

PUNAISEEN SULKAAN satsattiin jälleen kerran ja onnistuttiin. Olimme Pieksä­mäen klubeista ainoa, joka ylitti annetun tulostavoitteen. Kansainvälistä ystä­vyyttä haettiin kevättalven WIENIN MATKALLA, joka alkuinnostuksen jälkeen realisoitui vain neljän pariskunnan mieliinjäävänä aktiviteettina. 1.11.1982 veli Matti Jalavan aloitteesta syntynyt LIIKENNEPUISTOAKTIVITEETTI kariutui lo­pullisesti Pieksämäen kaupunginhallituksessa. Hanketta lykittiin vuosien var­rella eteenpäin erilaisilla komiteakokoonpanoilla. Klubimme loppuvaiheessa lupaama melko huo­mattava rahallinen satsaus ei riittänyt porkkanana talousvai­keuksissa painiskelevalle kotikau­pungillemme. Vuoden 1989 lopulla klubi kyy­ditsi presidenttinsä piristävässä pakkasessa kappi­reessä kuorma-auton lavalla 48-vuotispäivänsä viettoon Siikamäen korpeen.

 

1990-91 Eero "Jerry" Holopainen

Uusi vuosirengas on kasvunsa puolivälissä, jos ennustajaeukon rooliin heittäytyy, sen sisälle jäävät varmasti ikimuistoisena KLUBIN 20-VUOTISJUHLAT.

                      20-vuotisjuhlia varten tehty kooste siihenastisesta toiminnasta (Roope-A:n ja Herkon ai­kaansaamana) päättyy tuohon mietelauseeseen. Elämää on kuitenkin ollut 20-vuotisjuhlien jäl­keenkin, josta seuraavat poiminnot yllämainittujen veljien toimesta luettavaksesi tarjotaan. Herkko jatkaa:

                      Toimintakausi oli työntäyteinen ja monivaikutteinen. Siihen sisältyi normaalia, rutiinin­omaista toimintaa, mutta myös sellaista ainutkertaista aikaansaannosta, jolla on kotikaupungis­samme tärkeä sijansa vielä nytkin kymmenen vuoden kuluttua.

                      Tärkeimpänä aikaansaannoksena kannattaa mainita Nukkekodille lahjoitettu työ­paja-aitta, johon uhrattiin paitsi 50000 mk myös n. 400 talkootyötuntia. Uudenvuodenvastaanotta­jaiset yh­dessä Ukko-klubin kanssa tuottivat, huvin lisäksi, myös mukavan summan rahaa. Sillä hankittiin tietokone Nuorisotaloon. SV:n keräystä tuettiin entiseen tapaan, stipendejä jaettiin, juhlavuoden kunniaksi avustettiin kahta nuorisovaihtolaista ulkomaille. Klubin 20-vuotisjuhlaa vietettiin Savon Solmussa 68:n osanottajan voimin. Niistä jäi veljille unohtumaton, joskin kallis muisto.

                     

1991-92 Pauli "Leija" Leikas

Juhlat  oli juhlittu ja paluu ankeaan arkeen  oli edessä. Aktiviteettitili oli lähes nollilla eikä hal­linnollinen tilikään lohduttanut. Oli siis käärittävä hihat ja tartuttava toimeen   tomerasti.

                      Edellisen toimintakauden suuraktiviteetin, työpajarakennuksen, lahjakirjan allekirjoit­taminen  oli uuden presidentin ja sihteerin (Reino Tuppurainen) ensimmäinen tehtävä. Vastaan­ottajina Pinukke r.y:n puolesta olivat Kati Kaipainen ja Maire Leikas.

                      Heti toimintakauden alussa pantiin vireille Seppo ”Piällikkö” Nykäsen johdolla uuden palvelukartan valmistus, koska sitä oli jo siirretty vuodella. Uudet kartat saatiinkin liikkeelle Vapun jälkeen. Samalla koheni klubin taloudellinen tilanne kertaheitolla.

                      Työaktiviteetteja saatiin valmiiksi useita, mm. metsänistutusprojekti Paltasella ja siihen liittyvä maisemointi, veli Linssin mökin maalaus hoidettiin ja veli Tuplan  tonttikin saatiin kun­toon. Ns. rutiinit hoidettiin siinä sivussa. Uudenvuoden tapahtuma Poleenissa yhdessä  muiden klubien kanssa tuotti tuloksen, jota sihteeri kuvailee sanoilla "kiikun kaakun".

                      Aarne "Jyvä" Asikainen  päätti suostua, mikäli klubi pyytää häntä ehdokkaaksen piiriku­vernööriksi. Klubi pyysi.

                      Toiminnasta  ja tavoitteista antanee jonkinlaisen kuvan hallituksen pöytäkirjattu päätös:

                      Hallitus valvoo jatkossa asioiden sutjakkaa etenemistä. HALLITUS PÄÄTTI LAITTAA TOIMIKUNNAT TÖIHIN antaakseen niille mielekästä puuhastelua. Sutjakkaa puuhastelua tuntui riittävän  ihan kesään saakka, joskin toiminnan  taloudellisen tuloksen  koonti  jäi seuraavan toimintakauden aikana tehtäväksi.

 

1992-93 Jussi "Joonas" Katainen

Arkistojen penkojalle  valkenee nopeasti se, että aina, kun klubiveli on hoitele­massa PK:n arvo­kasta postia, kaikenlaista lisähommaa kertyy myös oman klu­bin toimintaan. Niin nytkin.

                      Kyynärän mittaisen aktiviteettiluettelon on tarkka sihteeri kirjannut toi­mintakertomuk­seen. Siitä muutamia poimintoja: "Yhdessä nuorten kanssa" tee­man johdosta järjestettiin n. 500:lle peruskoulun 5. ja 6.  luokkalaiselle huume­valistusta käsittelevä tilaisuus. Kevennyksenä esiintyi taikuri Reijo Salminen. Järjestäjinä kolme Pieksämäen klubia. Huhtikuussa järjestettiin markkinoiden yhteydessä toritapahtuma yleisökilpailuineen  Sight-First-keräyksen merkeissä. Klubimme vastasi piirikokouksen järjestelyistä. Kummiveteraaniksi kutsuttiin Viktor Preiman Vi­rosta, joka  oli klubimme vieraana. Kun vielä osallistuttiin SI-keräykseen ja järjestettiin ystä­vänpäivän tilaisuus Soiselän palvelukodissa,  näytti aktiviteettien tuntimittari 434 tuntia.

 

1993-94 Juhani "Kusti" Kauppinen

Toimintakauden mittavin aktiviteetti oli jälleen palvelukartan valmistus, johon veljet ovat  jo hyvin rutinoituneet. Niinpä se syntyi veli Ohmin johdolla lasket­tuna aikana. Karttojen kehystä­minen antoi myös puuhaa monelle veljelle. Markkinointipuolella ei sen sijaan onnistuttu  ja ylijäämävarasto  lahjoitettiinkin  kaupan alan opiskelijoille.

                      Maaottelumarssi Ruotsia vastaan  luultavasti voitettiin tälläkin kertaa,  mikä ei varmaan­kaan ollut oman klubimme ansiota: 8 + 6  oli osanottajien määrä.

                      Toimihenkilövalinnat eivät aina onnistu kohdalleen: valittu sihteeri oli si­viilitoimessaan ylityöllistetty,  joten pöytäkirjoja laati etupäässä tiedotussihteeri OTO:na tai joku muu. Sihteerin sitten syksyllä erottua hoiti veli Tappi tehtävää uskollisesti toimintakauden loppuun asti.

                      Toimintaperiaatteittensa mukaisesti klubi jakoi avustuksia eri kohteisiin: yksinhuolta­jaisälle auton ostoon huomattavan summan, stipendejä oppilaitok­siin, lahjoja kummiveteraa­nille. Lisäksi hankittiin Melvyn Jones jäsenyyksiä, joita klubissa on siten viisi.

 

1994-95 Reino "Pässi" Tuppurainen

Järjestön tunnuslauseet "Me palvelemme", "Yhdessä perheen kanssa" ja "Yhdessä uuteen huo­mi­seen" ja  edellisen toimintakauden perintönä jäänyt hyvä taloudellinen tilanne ovat leimanneet tätä klubimme 24:tta olemassaolon vuotta. Piirikilpailussa sijoitus olikin  peräti ykköstila. 

                      Tarkka sihteeri onkin toimintakertomukseen merkinnyt kokonaista 16 eri aktiviteettia, jotka  ovat tehneet  rahavaroihin yli 18000 mk:n loven. Monien joukosta voidaan poimia MKS:n keskoskaappiin 3000 mk, tulipalon uhreille 1000 mk, stipendit 3600 mk. Tulopuolella veli Töllin 5000 mk:n lahjoitus  aktiviteettivaroihin on myös huomionarvoi­nen. "Parjattu Pieksämäki puh­keaa kukkaan"-aktiviteettiin osallistuttiin. Tämän lisäksi hoidettiin kaikki perinteiset aktivitee­tit, joihin voitaneen laskea myös painonparan­nusaktiviteetti. Siihen osallistui 23 veljeä.

 

1995-96 Erkki ”Resiina” Saukkonen

Oli klubimme 25-juhlavuosi. Lieneekö piirikuvernööri Seppo Arolan teema ”Positiivista mieli­kuvitusta” siivittänyt Olavi Vepsäläisen vetämän järjestely­toimikunnan ajatuksia siihen, että 25-vuotisjuhlaa vietettiin maaliskuisena iltana Väärän laavulla tähtien tuikkiessa taivaalla. Kota­rakennelmassa istui tiiviissä tuntumassa 45 veljeä ja ladya, joukossa myös piirikuvernööri. Ti­laisuus oli vä­hemmän virallinen ja kaikille varmasti mieleen jäänyt. Jopa ilotulitus juhlisti ti­lannetta. Piirikuvernööri muisti myöhemmin klubiamme mitalilla toimintakauden mielikuvi­tuksellisimmasta juhlasta!

                      Juhlavuoden merkeissä avustettiin hyviä hankkeita 30.000 markalla, suu­rin eli 10.000 markan lahjoitus osoitettiin  Pieksämäen työttömille. Tavanomai­set stipendirahat yms. olivat luonnollisesti myös jaossa. Jotta jakaminen olisi mahdollista myös jatkossa, ponnisteltiin keski­talvi jälleen palvelukartan myynti- ja toimitustyössä Erkki Korhosen pomottamana.

 

1996-97 Seppo ”Propelli” Haavisto

Valtakunnallisen teeman ”Perälauta kiinni” innoittamana kehiteltiin oman toiminnan arviointi­mallia. Presidentti yrityksensä kanssa junaili ladyille pimeän ajon ”leirin” talvikelissä Kurvi­landiassa, minne ilmaantui myös veljiä oppia ottamaan. Liikenneturvallisuutta edistettiin myös jakamalla Leijona-heijastimia  Pieksämäen ala-asteen 2. ja 3. luokille, mikä sai ansaitsemaansa huomiota seudun lehdissä ja paikallisradiossa.

                      Mittavimmat yksittäiset lahjoitukset olivat kenttäkeittiö Partaharjun opistolle 20.000 mk ja biljardipöytä mielenterveyskeskukseen 9.000 mk. Helmikuun kokouksen piristykseksi saapui vieraaksemme peräti 12 viehättävää leijonaa LC Kuopio/Canthista, jonka perustamiseen en­simmäinen piirikuvernöörimme Aarne Asikainen oli toimikaudellaan myötävaikuttamassa.

 

1997-98 Olavi ”Vaunu” Parviainen

Oli taas työntäyteinen vuosi, sillä julkaistiin palvelukartta, aktiviteettia veti Olavi Vepsäläinen. Järjestimme hiihtoloman jälkeen n. 650 koululaiselle Lion Quest-huumevalistustilaisuuden. Quest-koulutukseen kustansimme yhden opettajan.  Aktiviteettivaroja suunnattiin myös muihin kohteisiin: Lukio sai 100 ”Veteraanien perintö”-kirjaa, Jelppis sähköurut, Hermannin päiväkoti kattoremonttiin 5000 mk. Niiden päälle jaettiin luonnollisesti perinteiset koululaisstipendit ja avustettiin vaihtonuorta Utahiin. 

                      Perinteinen Ystävänpäivävierailumme Soiselän Palvelukodissa sai yllätysvieraan: vuo­den 1993 Tenavatähti Tuomas Iso-Ahola esiintyi mestaripelimanni PDG Risto Ala-Ikkelän säes­tämänä. Jäsenjulkaisumme Murina sai piirissä parhaan klubijulkaisun palkinnon. Dementian Vastustamiskerho (DVK) alkoi piristää klubi-iltoja esityksillään: ulkomuistista veljet pudottelevat runoa ja proosaa. Kerhon syntysanat lausui kuukausikokouksessa Erkki Salminen. Pääsyvaati­muksena on, että esittää ulkomuistista pätkän suomenkielistä kirjallisuutta.

 

1998-99 Lauri ”Sattuma” Saretsalo

Satsasimme voimiamme Pohjolan Punaisen Sulan keräykseen Kauko Voutilaisen vetovastuulla. Väki oli niin innostunutta, että olimme niiden 11 K-piirin klubin joukossa, jotka ylittivät keräys­tavoitteensa. Tuloksemme oli 48.717 markkaa. Klubimme aloitteesta Keijo Koistinen palkittiin ponnisteluistaan Pusu-viirillä. Viirin saivat muistoksi myös alueen Pusu-kouluttaja Erkki Sauk­konen ja sulka-asiamies Voutilainen. Vuosikertomus osoittaa erityiskiitoksen klubin eläkeläis­jä­senille, jotka pystyivät antamaan keräykseen työpanostaan keskellä päivää työelä­mässä puur­taneiden veljien ollessa silloin toimipaikoillaan.

                      Pusu-kiireiden keskellä 9 henkilöä klubistamme kävi huhtikuussa tervehtimässä kum­miveteraaniamme Viktor Preimania Tallinnassa hänen 75-vuotispäivänsä johdosta. Viktor ja Silvi toivotettiin tervetulleeksi klubimme vieraaksi kukkeimman kesän aikaan.

                      LC Kaivoksela, vanha ”veriystävämme” lentopalloilun jalossa taidossa peitottiin koti­ken­tällämme 4-1. Tappion karvasta kalkkia lienee hieman laimentanut klubimme vieraille tar­joama iltapala.

                      Kosovon pakolaisia avustimme 5.000 markalla. Kun otetaan huomioon tilitetyt Punaisen Sulan keräysvarat, panimme aktiviteettivaroja menemään ennätykselliset 68.000 markkaa.

 

1999-2000 Erkki ”Semafoori” Siloaho

”Millennium”-kaudella toimi K-piirin piirikuvernöörinä ”oma” miehemme Reino Tuppurainen, järjestyksessä toinen klubistamme tähän tehtävään edennyt mies. Veljet avustivat häntä toimi­malla autonkuljettajina monilla vierailumat­koilla.

                      Kausi käynnistettiin perinteisillä hallituksen ”kaatajaisilla” Sarkanie­messä, jonka seinät pullistelivat ennätysvilkkaasta osanotosta. Joukossamme oli kummiveteraani Viktor Preiman ladynsa Silvi Juurman kanssa, jotka viettivät vierainamme elokuisen viikon yöpyen veljien per­heissä.

                      Pieksämäellä syntyi kesällä potrat kolmospojat. Uusia tulokkaita käytiin katsomassa ja veljekset nimettiin klubimme kummipojiksi. Seppo Haaviston ve­tämä palvelukartta tuotti jäl­leen klubille taloudellisia toimintamahdollisuuk­sia veljien innokkaan uurastuksen jälkeen. Järjes­timme K-piirin vuosikokouk­sen Poleenissa huhtikuussa. Jaoimme Pohjolan Punaisen Sulan pai­kallisen osuu­den 15.000 mk siten, että sotainvalidit saivat kotiaputoimintaansa 10.000 mk ja so­taveteraanit kuntoutukseen loput. Aktiviteettivaroja suunnattiin eri kohtei­siin kaikkiaan yli 50.000 mk.

                      Presidentti Erkki Siloaho lahjoitti toukokuussa klubille mahtavan miekan käytettäväksi kiertopalkintona, jonka saa vuodeksi haltuunsa presidentin Palve­luleijonaksi nimeämä veli. En­simmäiseksenä sai miekan kannettavakseen Erkki Salminen, perustajajajäsen, DVK:n perus­taja ja monessa leijonaliemessä kei­tetty veli.

 

2000-2001 Pentti ”Vaappu” Koponen

Toimintavuotta sävyttivät klubin 30-vuotisjuhlat, jotka pidettiin Pieksämäen vanhassa kaupungintalossa 14.3.2001. Oman väen kesken pidettyä juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan ja tervehdyksellään piirikuvernööri Ismo Laine ladyineen sekä LC Pieksämäen presidentti Pertti Karjalainen samoin ladyineen sekä veli Pentti Ruohonen.  Omaa väkeä oli paikalla 36. Juhlassa uusi veli Jukka Frilander antoi leijonalupauksensa. Juhlailta sujui leppoisasti hyvän ruoan ja juoman, seurustelun ja DVK:n esitysten merkeissä. Juhlaväki sai lisäksi nauttia Marion Rungin konsertista viereisessä Poleenissa. Juhlapäivänä klubi laski seppeleen kummiveljen Topi ”Piukka” Laaksosen haudalle Hiekkapuron hautausmaalla.

                      Juhlapäivän merkeissä klubi lahjoitti 5.000 markkaa Pieksämäen Sotainvalidien 60-vuotisjuhlassa yhdistyksen kotihoitotyön tukemiseen. Veli Lauri ”Sattuma” Saretsalo, lady Johanna ja lapsenlapsi viettivät riemukkaita 142-vuotisjuhliaan ja lahjoittivat onnittelurahat  4.871 markkaa klubille. Siitä käytettiin lahjoittajien toivomuksen mukaisesti 3.075 mk laulukirjojen hankkimiseen Jelppiselle ja loput kummipojillemme, Pesosen perheen kolmosille näiden 3-vuotispäivän tienoilla.

                      Vuoden toimintarikkautta osoittavat mm. osallistuminen kuvernöörineuvoston onnistuneen kokouksen järjestelyihin marraskuussa, lohkon lentopalloturnauksen järjestäminen,  yhden opettajan kustantaminen Quest-koulutukseen, Sini Myllymäen tukeminen vaihto-oppilasmatkalla Australiaan ja perinteinen ystävänpäivävierailu Soiselän  Palvelukodissa.

 

2001 - 2002  Hannu ”Konna” Jäppinen

Sotainvalidien syyskeräyksessä oli mukana 9 veljeä. Vaihto-oppilastukea sai Anu Kääriäinen. Klubimme lentopalloilijat saavuttivat toisen sijan lohkon lentopalloturnauksessa. Vuoden leijonan tittelin edellisen vuoden ansioistaan sai Lauri Saretsalo ja Reissuleijonan plaketin pokkasi Aarne Asikainen. Pieksämäen Gospelnuorien toimintaa tuettiin 1.000 eurolla. Lahjoitettiin 500 euroa vammaisten kirkkohankkeeseen Viron Saarenmaalla, jossa oli ollut talkooväkeä Pieksämäeltä. Presidentti valitsi Pauli ”Voltti” Mannisen kantamaan Palveluleijonan miekkaa edellisen vuoden ansioistaan. Reino ”Kaiku”  Paavilainen sai  piirikuvernöörin palkinnon erinomaisesta sihteerin työstään.

                      Vuoden pääaktiviteettinä työllisti kaikkia jäseniä palvelukartta, vetomiehenä toimi veli Seppo Nykänen. Ilmoitusten myyntityöhön osallistuivat kaikki veljet, kaikenlaisissa käytännön töissä urakoivat erikoisesti työelämän jo jättäneet klubilaiset. Työtä antoivat mm. ilmoitusmateriaalin järjestely ennen painatustyötä ja karttojen liimaus vihkoihin. Urakointi kannatti, aktiviteettitilille kertyi sievoinen summa, joka muodosti pääasiallisen perustan parin seuraavan vuoden lahjoituksille.

 

2002 - 2003 Lauri ”Sattuma” Saretsalo

Presidentin vaalit olivat hieman ongelmalliset. Lopputulos oli se, että klubin vetäjäksi joutui jo toistamiseen veli Sattuma. Juhlavuoden jälkeen ei jääty lonkanvetoon, vaan toiminta oli vilkasta. Toimintakertomukseen on kirjattu metsänraivausta Vanajalla veli Kaiun maatilalla, osallistuminen sotainvalidien syyskeräykseen sekä maalaiskunnan puolella että kaupungissa ja Lions Quest - koulutuksen järjestäminen Pieksämäellä yhdessä muiden paikkakunnan klubien kanssa. Kulttuurin tukemisesta kertoo Winterreise-konsertin järjestäminen Poleenissa 9. helmikuuta. Kansainvälisiä yhteyksiä solmi erityisesti veli Erkki Siloaho vierailemalla ladynsa kanssa Mauritiuksen Lions-klubissa. Viirejä vaihdettiin. Klubin sisäistä koulutusta pidettiin kevätkauden neljässä kokouksessa luennoitsijoina omat veljet. Kokousesitelmiä kuultiin kolme.

 

2003 - 2004 Reino ”Kaiku” Paavilainen

Työtä riitti kaikille, kun toimintasuunnitelmaan otettiin taas palvelukartta ja sille vetäjäksi veli Seppo Nykänen. Piällikkö veti, työnsi ja potkia mittavaa projektia, kartta valmistui ajallaan ja klubin kassaan kertyi nettoeuroja entiseen tapaan vallan mukavasti. Kummiveteraanimme Viktor Preiman täytti 80 vuotta Tallinnassa 27.4.2004. Häntä kävivät onnittelemassa jo 21.4. veljet Erkit Korhonen ja Saukkonen, Veli Teittinen, Kauko Voutilainen ja lady Eila. Viktorille ja lady Silville tarjottiin juhlalounas, luovutettiin klubin lahja ja toivotettiin pari tervetulleeksi vieraaksemme  elokuussa. Tuettiin  Palvelukeskus Apelin pianohankintaa 1.000 eurolla. Lokakuun kokouksessa kutsuttiin klubiin peräti kuusi uutta veljeä: Kimmo Hyykoski, Matti Jäntti, Rami Kääriäinen, Jouni Pekkarinen, Jukka Salovainio ja Timo Tarkiainen. Suppea ”etsintäpartio” oli tehnyt erinomaista pohjustustyötä kesän aikana tapaamalla jäsenehdokkaita, kertomalla näille klubista ja leijonien toiminnasta. Klubilehti Murina siirtyi nettiaikaan: se toimitettiin sähköpostitse niille, joilla oli sähköposti. Lehden mukana alkoi tulla myös kokouskutsu sekä hallituksen pöytäkirja.  Toukokuun kokouksessa presidentillä oli ilo kertoa klubimme olleen K-piirin paras toimintakaudella ja vuosikokoustuliaisena oli upea leijonapatsas.

 

2004 - 2005 Markku ”Data” Ylönen

Järjestimme lohkon lentopalloturnauksen Kontiopuiston liikuntahallilla marraskuussa. Kustansimme kaksi opettajaa Lions Quest-koulutukseen. Aasian luonnonkatastrofin uhrien avustamiseen osoitettiin 400 euroa. Ryöstöleijona haettiin haltuumme Haukivuorelta. Ystävänpäivävierailusta Soiselän palvelukotiin luovuttiin, korvauksena veli Rovastin aloitteesta osallistuminen  yhteislaulutilaisuuden järjestämiseen  Abelissa yhdessä Inner Wheelin kanssa. Peittosimme LC Haukivuoren lentopallossa. Myönsimme ladyjen edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden kuukausikokouksiin ja  esittelyoikeuden ladyjen asioissa. Teatterimatka Tampereelle huhtikuussa houkutteli mukaansa 16 henkilöä. Pauli Manninen luovutti klubin arkistoon kokoamansa Murinat vuodesta 1984 alkaen. Ryöstöleijona vietiin meiltä Kangasniemelle toukokuussa. Suruviesti veli Lauri Saretsalon kuolemasta hiljensi ladyt ja veljet toukokuussa presidentin lausuessa muistosanat.

 

2005 - 2006 Aarno "Ohmi" Klemettilä

Punaisen Sulan keräys käynnistettiin Erkki Saukkosen johdolla yritysmyynnillä. Sulkakeräyksen takia palvelukartan tekoa siirrettiin vuoteen 2007.  Jäsenistöön kutsuttiin lokakuussa neljä uutta veljeä: Antero Jämsä, Veijo Pakarinen, Tero Suhonen ja Vesa Vahtermo. Kauko Voutilainen puursi vastuuhenkilönä vuosien 1971 - 2006 historiikin kimpussa. Vietimme 35-vuotisjuhlaa Savonsolmussa  16.1.2006 piirikuvernööri Eero Ipatin, lady Kaijan ja naapuriklubien edustajien kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan. Teimme teatteriretken Varkauteen Anun ja Mikon esitykseen.

 

Huomiota dokumentointiin

Se, miten klubin toiminnot tallentuvat pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa myöhemmille vuosille, riippuu varsin paljon klubin sihteerin toiminnasta. Historiikin laatijan näkökulmasta olisi tärkeää, että sihteerit kiinnittäisivät erityistä huomiota pöytäkirjojen ohella myös toimintakertomuksen sisältöön. Erityisen tarkkaa kirjaamista tarvittaisiin siinä, että toimintakertomukseen tulisi tarkka luettelo vuoden kaikista aktiviteeteista, kerätyistä varoista ja niiden kohdentamisesta eri kohteisiin. Yhden vuoden puitteissa tällainen yhteenveto on helppo laatia, kun asiat ovat tuoreessa muistissa. Samoin jäsenistössä tapahtuneet muutokset olisi syytä kirjata pöytäkirjojen ohella myös toimintakertomukseen.

 

Historiikin laatijat

Vuosikohtaiset tiedot on tähän historiikkiin liitetty sellaisenaan aikaisemmista historiikeista. Niitä ovat laatineet vuosilta 1971- 2001 Erkki Salminen ja Kauko Voutilainen. Vuosien 1971 - 2006 historiikin teon hallitus antoi Kauko Voutilaisen vastuulle. Tässä työssä tekijää ovat suurenmoisella tavalla avustaneet puolisot Eila-Terttu Valliston vedolla sekä presidentti Aarno Klemettilä. Isot ja lämpimät kiitokset heille.

 

 

Historiatietoja

LC Pieksämäki/Keskuksen syntysanat lausuttiin 14.1.1971 Hotelli Pieksänhovissa. Kummiklubina toimi LC Pieksämäki ja sen varsinaisina puuhamiehinä veljet Jussi Haataja ja Topi Laaksonen, jotka junailivat perustavan kokouksen. Klubin ensimmäiseksi presidentiksi tuli Raimo Hiltunen, joka on edelleen klubin jäsen. Klubissa jatkaa vielä toimintaansa neljä muuta perustajajäsentä.

Varojen hankintaa klubin avustustoimintaan harjoitettiin toiminnan alkuvuosina pääasiassa hartiapankkilinjalla tekemällä mm. metsien istutus- ja raivaustoimintaa, rakennusten korjaus- ja maalaustöitä yms. Viime vuosina on varojen hankinnan perusta ollut joka toinen vuosi julkaistun Pieksämäen palvelukartan tuotossa. Kaikkiin Suomen Lions Liiton Punaisen Sulan keräyksiin klubi on osallistunut aktiivisesti. Viimeisimmässä 30.9.1999 päättyneessä sulkakeräyksessä oli klubimme keräystulos 48.717 markkaa.

Klubin varojen kohdentamisessa voidaan painopisteen sanoa olleen vuosien saatossa nuorisossa ja ikääntyvässä väestössä, erityisesti sotien veteraaneissa ja invalideissa. Nuorisoon on satsattu mm. tukemalla Partaharjun toimintakeskusta, Keski-Savon Musiikkiopiston Pieksämäen toimipistettä ja Pieksämäen Nukkekotia. Pieksämäkeläiseen perheeseen kesällä 1999 syntyneet kolmospojat nimettiin klubin kummipojiksi, joiden kehitystä seurataan vuosittaisilla synttärikäynneillä. Vuonna 1986 klubi kunnosti pieksämäkeläisen sotainvalidin omakotitalon yhteistyössä LC Pieksämäen kanssa ja on sen jälkeen pitänyt yhteyttä perheeseen suorittamalla joulun seutuun tervehdyskäynnin. Viimeisen Punaisen Sulan keräyksen paikallisesti jaettava 30 % osuus 15.000 markkaa kohdennettiin Pieksämäen Seudun Sotainvalideille ja Pieksämäen Sotaveteraaneille. Klubilla on kummiveteraanina JR 200:n tallinnalainen veteraani, johon pidetään säännöllisesti yhteyttä. Klubi on parinkymmenen vuoden ajan suorittanut ystävänpäivävierailun Soiselän Palvelukeskukseen, jonka vanhuksille on järjestetty kahvitarjoilu ja ohjelmatuokio.

Klubin jäsenistä on K-piirin piirikuvernöörin tehtävissä toiminut tähän mennessä kaksi veljeä: Aarne Asikainen 1992 -1993 ja Reino Tuppurainen 1999 - 2000. Piirihallituksessa on toiminut lukuisia veljiä.

Sisäisestä tiedotustoiminnasta klubi huolehtii mm. julkaisemalla klubilehti Murinaa, joka on pariin kertaa palkittu piirin parhaana klubilehtenä. Klubihengen vaalimiseen kantaa oman kortensa DVK (dementian vastustamiskerho), jolle on merkitty puheenvuoro jokaiseen klubi-iltaan. Jäsenet esittävät kokousbyrokratian kevennykseksi ulkomuistista suomenkielistä kirjallisuutta: runoja, pakinoita jne. Eläkkeellä olevat klubin jäsenet ovat olleet klubille erinomainen voimavara esim. palvelukartan ja Punaisen Sulan aktiviteeteissa. He ovat antaneet innokkaasti aikaansa aktiviteetteihin päiväsaikaan, jolloin työssäkäyvät joutuvat antamaan työpanoksensa työnantajilleen.