KLUBIN PROJEKTIEN / AKTIVITEETTIEN KUVAUKSIA
Klubin yli kolmekymmentävuotisen toiminnan aikana on virinnyt suuri määrä erilaisia aktiviteetteja, joista osa on säilyttänyt vakaan aseman klubin toiminnassa ja osa siirtynyt syystä tai toisesta klubin historiaan. Alla on nimen mukaan aakkosjärjestykseen koottuna Jean Sibelius klubin aktiviteetit kautta aikojen ja jäljempänä niiden sisällöllisiä kuvauksia. Klikkaamalla alla olevia aktiviteettinimiä siirryt kyseisen aktiviteetin kuvailun kohdalle.
Auta lasta, auta perhettä -keräys
Lionsklubit järjestävät Auta lasta, auta perhettä -keräyksiä, joilla autetaan paikallisesti apua tarvitsevia lapsiperheitä. Auta lasta, auta perhettä on palvelu- ja avustusaktiviteetti, johon kaikki
voivat osallistua. Lions Club Järvenpää/Jean Sibelius järjesti ensimmäisen Auta lasta, auta perhettä -keräyksen lionsien Hyvän päivänä 8.10.2024 K-Supermarket Pajalassa. Kokemukset olivat hyvät.
Asiaa kommentoineet asiakkaat kokivat aktiviteetin tärkeäksi ja heille helpoksi tavaksi auttaa. Keräyksiä tullaan järjestämään jatkossakin.
Apua voit antaa ostamalla kaupasta yhden tai useamman tuotteen perheille. Se voi olla esimerkiksi pitkään säilyviä ruokatuotteita kuten säilykkeitä, jauhoja, mysliä tai näkkileipää. Voi ostaa myös hygieniatuotteita tai leluja. Apu toimitetaan perille tarvitseville Järvenpään seurakunnan diakonian kautta.
Kuvassa: vas. Timo Oittinen, Kari Haapanen, Jukka Orsila, kuva: Kari J. Heitala [Palaa sivun alkuun]
AINOLAN HARAVOINTI
Aktiviteetti sai alkunsa kevättalvella 1985, kun klubin perustajajäsen Jussi Sammalisto tiedusteli Ainola-säätiöltä, millä tavoin klubi voisi olla apuna Ainolan ympäristön hoitamisessa. Säätiö ehdotti haravointitalkoita klubille sopivaksi toimintamuodoksi. Ainolan piha-alueen haravointi on säilynyt klubin vuotuisena syyskauden perinnetapahtumana, jolloin puhdistamme Ainolan piha-alueen pudonneista puiden lehdistä ja irtoroskista. Tapahtuman aikataulutus on sidottu lehtien putoamiseen ja yleensä se tehdään jonakin lokakuisena lauantaina. Talkoisiin kutsutaan kaikki veljet ja mukana on usein myös puolisoita. Viime vuosina haravointitalkoisiin osallistuneiden määrä on ollut hieman toisella kymmenellä ja tuolla joukolla urakka on vienyt aikaa noin pari tuntia.
ARKUNKANTOPALVELU
Hautajaisten arkunkantopalvelu-aktiviteetilla autamme niitä, joilla ei ole riittävästi kantajia vainajan omissa läheisissä.
Vieressä kuva arkunkantopalvelu-aktiviteetista 17.4.2010 Järvenpään siunauskappelin edestä.
Yhteyshenkilömme Armo Puustinen puhelin 045 319 466.
KOKO PERHEEN AUTOPÄIVÄ
Koko perheen AUTOPÄIVÄ -tapahtuma Järvenpäässä toteutettiin ensimmäisen kerran 2017. Tapahtuma sai niin hyvän vastaanoton näytteilleasettajien eli autoliikkeiden ja autoilijoita palvelevien muiden yritysten taholta, että tapahtumasta päätettiin tehdä perinne. Myös yleisöä tapahtuma kiinnosti. Tapahtuma tullaan järjestämään aina keväisin pahimman autokuumeen aikaan. Tapahtuma on yksi tapa lionsjärjestölle kerätä varoja hyväntekeväisyyteen. Ensimmäisen tapahtuman tuotto ohjattiin Punainen Sulka -kampanjan kautta nuorten tukemiseen.
Vuoden 2017 ensimmäistä Koko perheen AUTOPÄIVÄ -tapahtumaa valmisteltiin huolella siihen valitussa työryhmässä ja varsinaisen tapahtuman toteuttamiseen osallistui lähes kaikki klubin jäsenet. Näin isossa tapahtumassa on monenlaista huomioitavaa ja tehtävää. Kaikki lähtee liikkeelle autoliikkeille asian markkinoimisesta ja niiden saamisesta mukaan. Tätä työtä tekivät autopuolella pitkään työuraansa tehneet Juhani Noso ja Reijo Stevander. Tapahtumassa on ohjelmaa sekä musiikkia. Musiikkiin haettiin tietenkin Teoston luvat. Koko perheen Autopäivä -tavaramerkki rekisteröitiin ja klubille hankittiin ensimmäistä kertaa maksupääte, jotta asiakkaat voivat torilla järjestetyssä tapahtumassa maksaa ostoksensa kortilla.
OHJELMASSA MUSIIKKIA, HAASTATTELUJA JA LAPSILLE KUVASUUNNISTUSTA
Kunnon tapahtumassa on myös ohjelmaa näyttelyiden lisäksi. Ensimmäisen tapahtuman esiintyjinä oli kolme eri musiikin gendreä edustavaa esiintyjäryhmää. Musiikki kehittyi rauhallisemmasta kohti kovempaa. Tapahtumalla oli tietenkin myös juontaja, joka kertoi tapahtuman aikautuluista ja haastatteli näytteilleasettajia ja esiintyjiä. Katsottavan pääosan kuitenkin muodostivat autot, joita paikalle olivat tuoneet näytteilleasettajat ja museoautojen omistajat. Tapahtumassa oli tietenkin myös buffetti, josta sai makkaraa, munkkeja ja kahvia ym. Pääasiassa tällaisella konseptilla tapahtumaa tullaan jatkamaan vuosittaisten erikoisuuksien siivittämänä.
Koko perheen AUTOPÄIVÄ tapahtumalle on perustettu omat web-sivut osoitteeseen www.autopäivä.fi. Sivustolta löytyy tietoa niin menneistä tapahtumista kuin tulevastakin.
Yhteyshenkilömme Juhani Noso ja Reijo Stevander.
HARJAANTUMISKOULUN VIRKISTYSPÄIVÄ
Aktiviteetti sai alkunsa ensimmäisellä toimintakaudella lokakuussa 1985, kun Esko Palmasto järjesti virkistyspäivän Tuusulan harjaantumiskoulun oppilaille. Toiminta tämän aktiviteetin parissa jatkuu klubissa edelleen.
Vieressä kuva Juholan koulun retkeltä 2009, joka tehtiin Porvooseen. Retkellä käytiin ensin Raatihuoneella, ja tämän jälkeen kulttuurikävelyllä vanhassa kaupunginosassa Porvoon palaneessa ja uudelleenrakennetussa Tuomiokirkossa ja vierailtiinpa myös Remu Aaltosen pihalla katsomassa arvokasta taloa. Makeutta matkaa toi vielä karkkitehtaan tehtaanmyymälässä käynti.
Aktiviteetin nykyinen vetäjä Reijo Stevander totesi, että bussimatkalla takaisin hän sai korvat punaisina kuulla oppilailta ja opettajilta kehuja, kuinka kiva reissu oli ollut ja kuinka paljon sitä oli jo odotettu. "Tämä on lukuvuoden paras päivä" kommentti sai karaistuneen leijonankin liikuttumaan. Liikuttumatta ei voinut olla myöskään, kun eräs varttuneempi tyttö oli kysynyt Stevanderilta, haluaisiko tämä pusun. Kunnon mies ei koskaan sano ei ja niinpä he nauttivat yhdessä Brunbergin suukkorasian antimia.
Yhteyshenkilömme Reijo Stevander.
JOULUN LAULUT
Tämä on todellinen hyvän mielen aktiviteetti. Juuri tällainen vaihtelu piristää vanhuksia, kiitteli omainen Järvenpään Sibelius-leijonia näiden päätellessä vuoden 2008 joululaulukierrostaan hoitolaitoksiin. Omainen on varsinainen asiantuntija, sillä hän on itse käynyt päivittäin lukemassa äidilleen vanhainkodissa.
Joulun laulut aktiviteetti syntyi, kun klubin musiikkitoimikunta suunnilleen -90 luvun puolivälissä pohti klubille jotain jouluun liittyvää musiikillista palvelutoimintaa. Klubi on siitä alkaen toteuttanut jokavuotisen joululauluaktiviteetin järvenpääläisiin hoitolaitoksiin. Aluksi laulettiin vain vanhainkoti Pihlavistossa, mutta heti pian myös Vanhankylänniemessä ja Kivipuistossa. Kun toiveita vastaavasta joululauluhetkestä on tullut muistakin hoitolaitoksista, on kierrosta laajennettu niin, että nykyään hoitolaitoksia on viisi ja niissä yhteensä 11 osastoa, tai vastaavaa laulupistettä. Pihlaviston lisäksi kierros käy Vanhankylänniemessä, Kivipuistossa, Jampankivessä ja Kirkkopihassa.
Leijonien lauluryhmän musiikillisena sieluna on Tapani Rahko sähköurkuineen. Säestys luo lauluille hyvän pohjan ja tunnelman. Tilaisuudet juontaa yksi lionveli kertoen taustoja laulettavista kappaleista ja niiden sanoittajista sekä säveltäjistä. Tilanteesta riippuen paikalla on yleensä 5-10 leijonaa esilaulajina. Kaikille vanhuksille ja mukaan ehtineille hoitajille jaetaan laulumoniste ja yhteislaulu saa raikua. Kappaleet ovat perinteisesti niitä tutuimpia joululauluja, jotka moni osaa myös ulkoa.
Mukana olleet leijonat ovat vuodesta toiseen voineet havaita kuinka palkitseva aktiviteetti tällainen hoitolaitoksissa vierailu on. Potilaan tapaillessa joululaulua yhdessä muiden kanssa toteutuu Vexi Salmen joululaulun sanat ”Sydämeeni joulun teen”.
Yhteyshenkilömme Esko Palmasto ja Heikki Hurme
JOULUPATAKERÄYS
.jpg)
Klubimme päätti elvyttää vanhan perinteen. Juhani Noso toi idean klubiin kuultuaan, että pelastusarmeija ei voinut pitää patakeräystä kaikilla paikkakunnilla henkilökuntapulan vuoksi. Pitkään poissa olleet joulupadat palasivat Järvenpään katukuvaan vuonna 1995. Ensimmäisenä vuotena patakeräyksen hoiti Jean Sibelius klubimme yksin. Myöhemmin mukaan tulivat kaikki paikkakuntamme klubit. Keräyksen tuotto on ollut vuosittain merkittävä. Esimerkkimme myötä ovat myös naapurikuntien klubit ottaneet patakeräyksen omaksi aktiviteetikseen.
Aktiviteetissa yhdistyy varojen keräys vähäosasten hyväksi ja joulumielen välittäminen kaupunkilaisille. Vuosien saatossa olemme padoilla keränneet pelastusarmeijan työhön todella suuria summia. Tunnelma padoilla on ollut lämmin ja osallistujat ovat saaneet kokea sekä antamisen että saamisen iloa.
Järvenpäässä Lions-järjestön järjestämästä Pelastusarmeijan joulupatakeräyksestä on tullut jo perinne. Kaikki paikkakunnan viisi lions klubia ja nuorisojärjestö Leo-klubi ovat mukana patavahteina keräyspisteissä ja järjestämässä lahjoitusten kokoamista kokoomavarastoihin ja edelleen Pelastusarmeijan varastoihin käsíteltäväksi. Rahavarat toimitetaan suoraan Pelastusarmeilla ja ruokatarvikkeet jaetaan mahdollisimman pian paikkakunnalla seurakunnan diakonian toimesta.
Klubin joulupatakoordinaattorina toimi vuosia Vesa Rauttu. Hän myös levitti idean ensin naapurikuntien Tuusulan ja Keravan lions klubeille ja myöhemmin laajemmin lions C-piirin alueelle. Klubissamme aktiviteetin vetäjäksi on palannut Juhani Noso.
Joulupatakeräyksessä Lions-järjestön toteuttamana yhdistyy kahden tunnetun ja tunnustetun hyväntekeväisyysjärjestön toiminta. Pelastusarmeijan joulupatakeräys ja Pelastusarmeijan toiminta vähävaraisten hyväksi on laajalti tunnettua. Lions-järjestö todettiin muutamia vuosia sitten Financial Timesin tekemässä selvityksessä 36 palvelujärjestön välisessä vertailussa parhaaksi tunnettavuudessa ja yhteistyökykyisyydessä.
Yhteyshenkilömme Juhani Noso
JOULUTORI
Klubimme aloitti joulun myyntikojutoiminnan Järvenpäässä 2003. Jaakko Kuusela ideoi hankkeen ja sai Eero Saarelaisen Honkarakenteelta innostumaan siitä. Honkarakenne luovutti klubin käyttöön mökkejä, jotka lionsit joulun alla kokosivat. Myös Sykettä ja Sinfoniaa yhdistys ja Järvenpään kaupunki suhtautuivat myönteisesti hankkeeseen ja alue Janne kävelykadulta saatiin joulutorin käyttöön.
Kolmeen mökkiä rakennettiin, joista kaksi vuokrattiin ulkopuolisille ja yksi jäi klubin käyttöön. Käyttöönotto tapahtui joulukadun avajaisiin. Klubi myi omassa kojussaan glögiä ja joulusinappia sekä lionsjoulukortteja. Lisäksi Erpo Heinolaisen aiemmin esittämä idea klubin omasta seinäkalenterista toteutettiin. Niinpä mökissämme myytiin myös Ainolan satavuotiskalenteria. Tämä oli alku myöhemmin toteutetuille Sibelius-kalentereille. Tulos oli kohtuullinen mutta työmäärä melkoinen. Näin joulutorin kojuista luovuttiin ja kaupunki on rakentanut omat kojut, joita se vuokraa yrittäjille ja yhdistyksille.
JÄRJESTYKSEN VALVONTA
LC Järvenpää/Jean Sibeliuksella on 14 järjestyksenvalvojakoulutuksen ja järjestyksenvalvojakortin omaavaa jäsentä. Lions-järjestyksenvalvojat ovat turvanneet erilaisia tilaisuuksia mm. kävelykadulla Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistyksen toimeksi antamana isoissakin heidän järjestämissään tilaisuuksissa. Mm. tasavallan presidentin vaalitilaisuus oli yksi tällainen merkittävä ja näkyvä tilaisuus. Monissa muissakin paikoissa ja tilaisuuksissa ympäristökuntia myöden lions-järjestyksenvalvojat ovat toimineet ko. tehtävissä, joten poliisiviranomaisetkin tuntevat toimintatapamme ja yhteistyö heidän kanssaan sujuu hyvin.
Kasvaneet turvallisuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että järjestyksenvalvojia vaaditaan entistä useammissa tilaisuuksissa. Poliisiviranomaiset edellyttävät myös, että järjestyksenvalvojia on aikaisempaa enemmän. Yleisötilaisuuksista on ilmoitettava järjestämispaikan poliisiviranomaiselle ja isompia tilaisuuksia koskien on haettava erillinen lupa ja laadittava turvallisuus- ja järjestyksenvalvontasuunnitelmat. Näiden laatimiseen on myös saatavissa apua LC Järvenpää/Jean Sibeliuksen järjestyksenvalvontatiimiltä. Ilmoitus tai lupa on haettava vähintään viisi vuorokautta ennen tapahtumaa ja poliisi päättää edellytyksistä, jolla tapahtuman saa järjestää turvallisuuden suhteen.
Yhteyshenkilömme Hannu Tamminen p. 040 5847 078
KATULIPUTUS
Vuoden 2005 alusta alkaen klubimme on hoitanut Järvenpään kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kävelykadun katuliputuksen. Kyseessä on klubimme tärkeimpiä varainkeruuaktiviteettejä.
Päävastuun aktiviteetistä ovat kantaneet Tapani Torppa ja Pentti Kurula. Liputuspäiviä on vuodessa n. 20 ja näin ollen lähtöjä lippujen nostoon ja laskuun vuosittain 40 kpl. Lipputankoja on kadulla 15 ja Rantapuistossa 1, jonka aikanaan LC Jannet lahjoitti kaupungille. Työ hoidetaan säässä kuin säässä oli sitten helle tai ankarakin lumipyry. Lisäksi tehtävään kuuluu lippujen huolto ja tarvittaessa kuivatus.
Muutaman kerran on käynyt niin, että joku kadun tangoissa olevista ns jannelipuista / sykettä ja sinfoniaalipuista on mennyt tankoon väärinpäin. Tätä ei jostakin syystä kukaan muu ole huomannut kuin itse lipunnostajat kävellessään myöhemmin kadulla. Pari kertaa on käynyt niinkin, että jokin jannelipuista on jäätynyt tankoon kiinni. Tällöin Suomen lippua ei nosteta muihinkaan tankoihin, koska sekalipusta ei voi käyttää.
Liputuksen hoito on ollut myös sosiaalisesti aktiivista, sillä paikalle tulee yleensä joku "kadun miehistä" seurustelemaan ja arvioimaan, miten homma sujuu.
Yhteyshenkilömme Pentti Kurula.
KIRKKOVENESOUTU
LC Jean Sibelius klubi osallistui perustamisestaan lähtien aina 2000-luvun alkuvuosiin asti Järvenpään ja Tuusulan klubien yhteiseen kirkkovenesoutuun Vanhastakylästä Tuusulan kirkolle. Klubeista osallistuivat tähän aktiviteettiin laulutaitoiset jäsenet. Vanhasta kirkkoveneestä täytyi lappaa vettä pois matkan aikana ja joskus matalan veden aikaan rantautuminen vaati omat niksinsä. Tunnelma oli kuitenkin aina harras. Kanttori Erkki Rajamäen aikaan soudun aikana laulettavia virsiä harjoiteltiin etukäteen ja hän keksi, että lauseet tulee rytmittää soudettaessa hengityksen mukaan. Tuusulan kirkossa tapahtuneen Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkovene soudettiin takaisin Vanhaankylään. 2000-luvun puolella aktiviteetti on säilynyt olemassa, mutta muuttunut Tuusulan klubin sisäiseksi tapahtumaksi.
KOULULAISTEN LUOVUUDELLA JA LIONSIEN PALVELULLA TAIDETTA TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE
Ainakin vuodesta 1995 on toteutettu aktiviteettia, jossa koululaiset yhteistyössä LC Jean Sibeliuksen kanssa tuottavat taidetta Järvenpään terveyskeskuksen vuodeosastolle Vanhankylänniemeen. Aktiviteetilla on monta tavoitetta, kertoo idean isä Vesa Rauttu.
Yksi tavoite hankkeella on kuvata koululaisille elämää. Jokainen oppilas saa oman osansa taideteoksesta tehtäväksi ja se tulee tehdä niin, että se on sopusoinnussa muiden oppilaiden tekemien osien kanssa. Näin on parhaimmillaan elämässä; me olemme sovussa itsemme ja muiden kanssa. Elämään kuuluvat myös vanhuus ja sairaudet. Tähän puoleen tutustutaan taideteosta luovutettaessa. Silloin kierretään sairaalaa ja henkilökunta esittelee sairaalan toimintaa.
Taideteoksen tekeminen on kokonaisvaltaista ja monivaiheista. Ensin keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan, mitä kuvataan, mitä värejä käytetään ja miksi. Seuraavaksi työn 29 eri osaa toteutetaan. Sitten työt kuljetetaan ja kiinnitetään pohjatauluihin Vanhankylänniemessä. Viimeisenä vaiheena on työn luovutus ja em. sairaalakierros. Kaikki vaiheet ovat tärkeitä ja kokonaisvaltainen taide-elämys hahmottuu tekijöille tekemisen ja kokemisen lopputuloksena.
Taulut ovat yleensä puolesta vuodesta vuoteen terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden ja henkilökunnan ilona. Lapset ovat tunteneet suurta ylpeyttä, että heidän työnsä ovat julkisesti esillä. Joitakin on mietityttänyt ja osaa harmittanutkin, että edelliset kuvat aina revitään pois uusien tieltä. Valokuvina ne toki säilyvät hienoina muistoina.
Aktiviteettia on toteutettu sekä Harjulan että Kyrölän koulun kanssa.
LIONS NUORISOVAIHTO
MAHDOLLISUUS LÄHTEÄ ULKOMAILLE NUORISOVAIHTOON
Lionien nuorisovaihto on muutaman viikon mittaista kulttuurivaihtoa, joka on tarkoitettu 16 – 21 –vuotiaille nuorille. Suomella on nuorisovaihtoa yli 40 maahan. Kaukokohteissa oleskelu kestää 5 – 6 viikkoa ja Euroopassa 3 – 4 viikkoa. Vaihtokohteessa asutaan isäntäperheissä. Nuorisovaihtoon sisältyy usein runsaan viikon mittainen nuorisoleiri, jossa on yleensä osallistujia yli 20 maasta. Suurin osa Lions-nuorisovaihdosta toteutetaan kesäkuukausina. Klubi maksaa vaihtoon hyväksytylle stipendin. Katso lisätietoja lionien nuorisovaihdosta osoitteesta www.lions.fi/nuorisovaihto
Hakemukset seuraavan kesän vaihtoon toimitetaan vuoden loppuun mennessä. Ota yhteyttä klubin nuorisovaihtovastaavaan ja sovi tapaaminen.
MAHDOLLISUUS SAADA PERHEESEEN ULKOMAINEN NUORI 1 – 3 VIIKOKSI
Lions-klubin kautta on mahdollisuus saada kansainvälisiä kokemuksia myös kotimaassa. Suomessa asuvat perheet voivat ilmoittautua isäntäperheiksi 16 – 21 –vuotiaille ulkomaisille nuorille. Suurin isäntäperhetarve on heinäkuun loppupuolella. Eteläiseltä pallonpuoliskolta tulee muutama nuori myös vuodenvaihteen paikkeilla. Lisätietoja isäntäperhetoiminnasta löydät osoitteesta www.lions.fi/nuorisovaihto ja valitsemalla sieltä ”Perheisännöinti”. Isäntäperhehakemukset kesäkaudelle toimitetaan huhtikuun loppuun mennessä. Ottakaa ajoissa yhteyttä klubin nuorisovaihtovastaavaan ja sopikaa tapaaminen.
SUOMALAINEN NUORI KANSAINVÄLISELLE NUORISOLEIRILLE KOTIMAASSA
Suomessa järjestetään joka kesä viisi runsaan viikon mittaista kansainvälistä nuorisoleiriä. Suomalaisilla nuorilla on mahdollisuus osallistua rajoitetusti näille leireille. Suurin osa kotimaisista nuorista toimii leirin johtajien apuna ryhmänjohtajina. Lisätietoja Suomessa järjestettävistä nuorisoleireistä löydät osoitteesta www.lions.fi/youthexchange/index.htm ja valitsemalla sieltä ”Finnish YE Program”.
YHTEYSTIEDOT
Jos olet kiinnostunut lähtemään nuorisovaihtoon, toimimaan isäntäperheenä tai osallistumaan kansainväliselle nuorisoleirille Suomessa, ota hyvissä ajoin yhteyttä.
Yhteyshenkilömme Tapani Rahko, 050 5984676, trahko@kolumbus.fi
SIBELIUS-KALENTERI
LC Järvenpää / Jean Sibeliuksen vuotuinen Sibelius-kalenteri ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 2004 painoksena.
Vuoden 2009 Sibelius-kalenteri kertoi Aino Sibeliuksesta, jonka kuolemasta tuli vuonna 2009 kuluneeksi 40 vuotta. Kalenterissa oli jälleen kaksitoista kuvaa kuvateksteineen, jotka sisälsivät osin aiemmin julkaisematonta tietoa Sibeliuksen perheen elämästä Ainolassa.
Vuoden 2010 Sibelius-kalenterissa Jean Sibelius nähtiin postikortteihin kuvattuna.
Vuoden 2012 Sibelius-kalenterissa esitellään Jean Sibeliuksesta tehtyjä patsaita ja veistoksia.
Vuoden 2013 Sibelius-kalenterissa esitellään Jean Sibeliuksesta tehdyt julkiset mitalit.
Vuoden 2014 Sibelius-kalenterissa aiheena on Ainola 110 vuotta.
Vuoden 2015 Sibelius-kalenterissa aiheena on Jean Sibelius 150 vuotta.
Vuoden 2016 Sibelius-kalenterissa aiheena on Sibelius taiteessa.
Vuoden 2017 Sibelius-kalenterissa aiheena on yksityiskohtia Ainolasta.
Vuoden 2018 Sibelius-kalenterissa aiheena on Aino Sibeliuksen puutarha.
Vuoden 2019 Sibelius-kalenterissa aiheena on Kaunis Ainola puutarhoineen ja vuodenaikoineen.
Vuoden 2020 Sibelius-kalenterissa aiheena on vesistokset, muistolaatat ja mitalit Jean Sibeluksesta.
Vuoden 2021 Sibelius-kalenterissa aiheena on Sibelius elävissä kuvissa. Kalenterissa on kuvakaappauksia elokuvista, jossa Sibeliuksen musiikki vahvasti mukana ja myös kuvia itse Sibeliuksen esiintymisestä.
Vuoden 2022 Sibelius-kalenterissa aiheena on Sibeliuksen nimikkokadut. Suomessa on ainakin 16 kulkuväylää, jotka on nimetty Jean Sibeliuksen kunniaksi. Vuoden 2022 kalenterissa on niistä esitelty tunnetuimmat kulkuväylät.
Vuoden 2024 Sibelius-kalenterissa aiheena on Sibeliuksen matkat kotimaassa. 2024 Sibelius-kalenteri on järjestyksessään kahdeskymmenesensimmäinen.
Kalenterin tuotto käytetään järvenpääläisten musiikin- ja taiteidenopiskelijoiden stipendeihin.
Sibeliuskalenteria myydään klubiveljien toimesta Järvenpään Prismakeskuksen käytävällä joulun alla erikseen ilmoitettuina päivinä. Kalenteria saa perinteisesti myös pyörätalo Chebicistä,
Vanha Yhdystie 2.
Yhteyshenkilömme Hannu Tamminen.
SIBELIUS-MITALI
Pian Jean Sibelius klubin perustamisen jälkeen olivat perustajajäsenet Jussi Sammalisto ja Heikki Hurme vierailulla Kulta-Mitali-nimisessä yrityksessä lions-asioiden merkeissä ja yrityksen näyttelyvitriinissä oli esillä Rotary-järjestön mitali. Jussi Sammalisto sai ajatuksen, että yksittäisenä klubina voisimme suunnitella ja toteuttaa arvokkaan mitalin. Jo saman vierailun aikana hän kysyi alustavaa kustannusarviota hankkeelle ja lupasi palata asiaan. Jussi ja Heikki pohtivat mitalihankkeen reaalisia toteuttamismahdollisuuksia ja Jussi kysyi Sibeliuksen tyttären Margareta Jalaksen kantaa mahdolliseen mitaliin.
Heikin Hurmeen tuttaviin jo lapsuudesta lähtien kuului mitalitaiteilijoidemme ehdottomaan kärkeen kuuluva Hannele Kylänpää. Sovittiin, että Heikki ottaa häneen yhteyttä kysyäkseen olisiko taiteilija Kylänpää käytettävissä mitalin taiteellisessa toteutuksessa. Kylänpäätä yhdisti Sibeliukseen se, että Sibelius asui Kylänpäässä Ainolaa rakennettaessa. Kylänpää vastasi tiedusteluun myönteisesti, jonka jälkeen Sammalisto ja Hurme ryhtyivät miettimään niitä elementtejä, joita he halusivat tulevaan mitaliin. Alkoi idean "myyminen" klubihallitukselle ja se ei ollut lainkaan helppo tehtävä. Hanke rahoitettiin jäsenistön ensipainosostoksin. Kun mitalihankkeelle lopulta näytettiin vihreää valoa klubin taholta, lionspari Sammalisto ja Hurme ajoivat eräänä iltana "lättähatulla" Helsingin rautatieasemalle tapaamaan taiteilija Kylänpäätä. Rautatieaseman ravintola Elielissä valkotakkisen ravintolapianistin kepeiden sävelten tahdittamana kerrottiin taiteilijalle toiveita mitalin yksityiskohtien osalta. Kun sitten aikanaan edessämme oli suuri valkoinen, kainuulaista juustoleipää muistuttava kipsiteos, alkoi tarkka tutkiminen, mitä se piti sisällään. Sammaliston ja Hurmeen pyynnöstä mitaliin lisättiin toinen puoli. Jean Sibelius klubin 5-vuotisjuhlassa 8.12.1989 mitali julkistettiin taiteilija Hannele Kylänpään kertoessa veistoksestaan. Mitali heijastaa säveltäjän myrskyisiä mielialoja luomistyössä ja mestarin vahvaa yhteyttä luontoon.
Mitalihanketta kehiteltiin edelleen tavoitteena jakaa sitä noin viiden vuoden välein arvokkaana tunnustuspalkintona poikkeuksellisista ansioista "Suurille suomalaisille." Valinta on aina kiinnostanut klubimme jäseniä suuresti. Aluksi valintaraatiin kuuluivat klubin 100%:n presidentit, sääntöjenmuutoksen jälkeen erilliseen päätösvaltaiseen valintakokoukseen on äänioikeus jokaisella klubin jäsenellä.
Ensimmäinen Sibelius-mitali luovutettiin professori, akateemikko Joonas Kokkoselle 8.12.1990 Toinen mitalin saaja oli Euroopan parlamentin jäsen, YK:n ihmisoikeustarkkailija Elisabeth Rehn, jolle mitali luovutettiin 2.1.1996. Kolmas mitali luovutettiin 6.6.2003 toimittaja Erkki Toivaselle. Järjestyksessä neljäs Sibelius-mitalin saaja oli 11.12.2004 filosofian tohtori, professori Irmeli Niemi.
Viides mitalin saaja oli 4.12.2009 näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja, käsikirjoittaja ja professori
Lasse Pöysti, jolle mitali luovutettiin klubin 25-vuotisjuhlassa, joita vietettiin 4.12.2009.
Kuudennen Sibelius-mitalin sai oopperalaulaja Jaakko Ryhänen klubin 30-vuotisjuhlissa 5.12.2014.
Seitsemäs Sibelius-mitali myönnettiin viulutaiteilijalle ja monivuotiselle Meidän Festivaalin johtajalle Pekka Kuusistolle. Mitali luovutettiin hänelle 17.12.2015 Vanhankylän kartanossa.
Kahdeksas Sibelius-mitali luovutettiin tanssitaiteilija, yrittäjä Aira Samulinille 30.10.2022 Hyrsylän Mutkassa Lohjalla pidetyssä tilaisuudessa. Aira Samulin sai mitalin suomalaisen tanssitaiteen hyväksi tehdystä työstään, yrittäjyydestään ja esimerkillisestä, positiivisen elämänasenteen luomisesta kaikkiin suomalaisiin yhteiskuntaluokkaan katsomatta.
Yhteyshenkilömme: Jussi Sammalisto puh 0400 424 871
[Palaa sivun alkuun]
SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄ JA SOIHTUKULKUE
Sibeliuksen tyttären Margareta Jalaksen ehdotuksesta klubin perustamispäiväksi tuli Jean Sibeliuksen syntymäpäivä 8.12. Tähän liittyen päätettiin, että vuosittain saman päivän aamuna tehdään kunniakäynti ja lasketaan kukkalaitteen säveltäjämestarin haudalle. Kukkalaitteemme nauhoissa on alusta lähtien ollut jo edesmenneen kenraaliluutnantti Otto Yliriskun ehdottama teksti Suurelle suomalaiselle. Mietittyämme, miten muuten voisimme juhlistaa tätä juhlapäivää, silloinen jäsenemme, pankinjohtaja Olli Virtanen ehdotti soihtukulkuetta Järvenpään keskustassa. Idean pohjalta ryhdyttiin käytännön suunnitteluun. Ensimmäisen kerran soihtukulkue toteutettiin 8.12.1987. Sibeliuksen patsas sijaitsi tuolloin Mannilantien varrella puistossa, jossa patsas oli aikanaan paljastettu arvokkaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Laskettuamme kukkalaitteen lähdimme kulkueena kohti Järvenpää-taloa, jonka edustalle tuotuihin lankkuihin olimme poranneet reiät soihtuja varten. Soihdut jätettiin palamaan juhlatilan edustalle. Juhlalippumme vietiin Järvenpää-talon aulaan ja Sibelius-salissa alkoi konsertti, johon osallistuimme. Margareta Jalas soitti jälkeenpäin allekirjoittaneelle ja kertoi tuttavaltaan kuulleensa kauniista tavasta muistaa isänsä syntymäpäivää.
Ensimmäisen vuoden isoilta karamelleilta näyttäneet sinikeltaiset soihdut paloivat huonosti, joten seuraavaan kulkueeseen tilasimme soihtuja, joilta edellytimme korkeaa paloarvoa. Toisena vuotena lähdimme Järvenpää-talon edustalta ja pahaksi onneksi sattui tuulemaan rajusti. Jo menomatkalla Sibeliuksenkadulla tuntui tosissaan siltä, että joudumme heittämään puolen metrin matkalta tulessa olevat soihdut katuun. Onneksi Helsingintiellä tuuli hellitti ja patsaalla ainoastaan Mankinin Matin soihtu oli palanut pahviseen mansettiin asti, jota Matti urhoollisesti piteli kädessään. Jokainen joutui kuitenkin turvautumaan kotonaan lämpimään silitysrautaan, saadakseen juhlatakeistaan steariinin pois. Kolmantena vuotena saimme Sahasen Hannun järjestämänä nykyiset soihdut. Lähtöpaikka ja reitti muutettiin alkavaksi Sibeliuksenkatu 1:stä. Vuonna 1995 patsas siirrettiin Järvenpää-talon edustalle ja siten 8.12.1995 reitti vakiintui nykyiseen muotoon. Kävelykadun valmistuttua, kulkueen ohittaessa soi Finlandia ja patsaalla Järvenpään kaupungin, Sibelius-seuran ja klubimme laskettua kukkalaitteet, on perinteisesti ollut Järvenpään Mieslaulajien vaikuttava esitys. Uutena ohjelmalisäyksenä on tullut Sibelius-suvun tervehdyspuhe.
Yhteyshenkilömme Jussi Sammalisto puh 0400 424 871
TURVAPÄIVÄ
Turvapäivä on muutama vuosi sitten pidetystä valtakunnallisesta Turvapäivästä muokkautunut klubimme omaksi aktiviteetiksi. Toimintaideana on ollut heijastinturvaliivien lahjoittaminen järvenpääläisten koulujen ekaluokkalaisille. Osa lahjoituksista on tehty yhdessä LC Vennyjen kanssa.
Ideaa tarkennettiin vuonna 2007 siten, että kohteiksi otettiin paikalliset päiväkodit. Päiväkotikäytössä arvioitiin huomioliivien käyttötarpeen olevan kouluja suurempi ja sekä käytön opettaminen että valvonta olisi tehokkaampaa.
Yhdessä lionpresidentti Vesa Rautun kanssa kävimme 31.10.2007 luovuttamassa yhteensä 30 huomioliiviä (kokoa 110 cm). Keskustan päiväkodissa johtaja Tuula Rinne vastaanotti 12 liiviä ja Kinnarin päiväkodissa johtaja Hannu Keva vastaanotti 18 liiviä. Määrät perustuivat päiväkodeilta tehtyyn ennakkokyselyyn. Liivien luovutuksesta oli yhteyshenilömme Yrjö Kukon kirjoittama kuvallinen juttu Keski-Uusimaassa.
Turvapäivän kehittämistä käsittelevät aloitteet ja myös aivan uudet ideat ovat tervetulleita. .
Yhteyshenkilömme: Erkki Tolonen
VANHUSTEN KIRKKOPYHÄ
Järvenpään kaikkien viiden Lions-klubin ja Järvenpään LEO-klubin jäsenet ovat vastanneet vuodesta 2007 vanhusten kirkkopyhänä vanhusten kuljettamiseen messuun Järvenpään kirkkoon ja kirkkokahveille. Vanhukset noudetaan kyytiin kotoaan tai laitoksesta ja palautetaan noutopaikkaan. Ajokkeineen liikenteessä oli useita kymmeniä leijonia ja invataksipalveluita oli hankittu erikseen sellaista tarvitseville. LEO-klubilaiset ja lionsit auttavat myös kirkkokahveilla vanhuksia.
Aktiviteetti on ollut mieluinen niin vanhuksille, seurakunnalle kuin lionseille. Moneen kertaan lionsit ovat todenneet kuinka kiitollisia kuljetettavia vanhukset ovat. Idean isänä oli aikanaan Vesa Rauttu. Vetovastuu tapahtuman järjestämisestä on ollut useana vuonna Yrjö ja Kirsti Komulaisella.
Järvenpään seurakunnan vanhustyöstä vastaava diakonian viranhaltija Eila Kahilakoski ja kirkkoherra Vesa Koivisto ovat kiittäneet lionsien vapaaehtoistyöstä, jota ilman ei suurta vanhusjoukkoa saattaisi yhtä aikaa messuun.
Yhteyshenkilömme Hannu Tamminen.
VENNY-STARTTI
Venny-Startti on LC Järvenpää/Vennyt ja LC Järvenpää/Jean Sibelius –klubien aktiviteetti, joka järjestetään vuosittain toukokuun puolessa välissä. Tapahtuman keskipisteenä on Järvenpää Rantapuisto, jossa oheistapahtumia riittää koko perheelle. Järven ympäri pyöräilyn lisäksi vaihtoehtona on ollut mahdollisuus osallistua sauvakävellen opastettuun ja vuosittain vaihtuvaan kulttuurikierrokseen.
Venny-Startti on vuosien varrella hyödyntänyt hyvin kulttuurikohteita varsinaisen pyöräilyn ohessa. Kävellen tehdyt kulttuuri- ja kaupunkikierrokset ovat olleet osallistujille oivaltamisen paikkoja siitä, mitä kotikaupunki ja sen historia pitävät sisällään. Myös pyöräilijät ovat voineet tehdä havaintojaan viilettäessään halki kulttuurimaiseman.
Vaikka useimmiten taivas on täyttynyt mustista pilvistä ja vettä on satanut kaatamalla osallistujien niskaan kylmässä säässä, niin tapahtumaan on osallistunut joka vuosi parisensataa innostunutta pyöräilijää, rullaluistelijaa tai sauvakävelijää. Esitteen mainosmyynnillä, useiden eri yhteistyökumppaneiden tuella, osallistumismaksuilla, arpajaisten ja kanttiinin myyntituotoilla on vuosien aikana kertynyt huomattavia summia lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen. Venny-Startti tapahtumien tuotot on kohdistettu oman alueen lasten, nuorten ja vammaisten tukemiseen. Liikunta on hyväksi – liikkumalla voit tehdä hyvää!
Viimeinen aktiviteetti Venny-Startissa tehtiin toukokuussa 2014.
VETERAANITOIMINTA
Lion Esko Palmaston presidenttikauden kansainvälisen presidentin teema oli "Me palvelemme" ja kotimainen teema puolestaan "Lionstyö-Tuki huomiselle". Veli Esko halusi klubitasolla yhdistää nuo teemat tavalla, jolla löytäisimme sellaisen palveluaktiviteetin, jota voisimme tulevina vuosina kehittää ja monipuolistaa. Tietoisuus menneestä ja arvostus edellisten sukupolvien työtä kohtaan, on paras pohja ja kasvualusta luotaessa parempaa huomista. Tämä johti luontaisesti siihen, että pääpalveluaktiviteetti kohdistui sotiemme veteraaneihin.
11.5.1991 toteutettiin ensimmäinen yhteinen merellinen retki Helsingin edustalle teemalla "Tunnemmeko toisemme". Tämän jälkeen olemme vuosittain tavanneet veteraani-ystävämme milloin minkäkinlaisessa tapahtumassa. Ehkä arvostetuin retki kohdistui Mäntyniemeen, jossa presidentti Martti Ahtisaari suunnitellun 15 minuutin sijasta isännöi vieraitaan puolisentoista tuntia. Presidenti Ahtisaarelle luovutettiin klubimme pöytälippu. Veteraani-aktiviteetti jatkuu edelleen tulevina vuosina ja kiitoksena tästä toiminnasta lion Esko Palmasto on saanut vastaanottaa Sotainvalidien Veljesliiton kultaisen ansiomerkin.
Kunniavelka ei vanhene. Vietimme viime vuonna Suomen itsenäisyyden 90. juhlavuotta. Juhlan viettämisen mahdollistivat sotiemme veteraanit talvi- ja jatkosodassa. Veteraanitoiminnan tukemista rahoittaakseen LC Järvenpää / Jean Sibelius on tähän mennessä julkaissut jo kolme äänilevyä.
Ensimmäinen levyjulkaisumme oli Sibeliuksen yksinlauluja, joita esittivät Risto Saarman, Erkki Rajamäki laulu ja Pentti Kotiranta piano.
Toinen levyjulkaisumme oli Vesa Lehtosen sanoittama ja Esko Palmaston säveltämä Tuusulanjärvi -levy, jolla Prima Vista kuoro laulaa “Sä järvi kaunis Tuusulan oot järvi kiehtovin”
Muistojen säilyttämiseen ja veteraanitoiminnan tukemiseen liittyy myös klubimme viimeisin single-äänilevy Veteraanin joulutähti, joka julkaistiin 28.11.2007 aiheeseen sopivaksi katsotulla paikalla Kaunialan Sotavammasairaalassa arvokkaan veteraanijoukon läsnäollessa.
Levyllä iäkäs veteraani muistelee tuntojaan yksinäisellä vartiopaikalla. ”Tähtönen joulun, siellä sun näin. Taivaalle nousit niin yllättäin. Kirkkaana loistit, pelkoa poistit, suojasit isänmaan vartijan.”
Karismaattinen taiteilija Kari Vepsä tulkitsee tämän sotiemme veteraanien kunniaksi tehdyn laulun, jonka on säveltänyt Esko Palmasto ja sanoittanut Vesa Lehtonen. Molemmat ovat LC Järvenpää / Jean Sibeliuksen veteraanitoimikunnan jäseniä. Levyä myytiin jouluna 2007 yhteensä 1671 kpl.
Jouluun liittyvä perinteinen yhteislauluilta veteraanien kanssa järjestettiin jouluna 2009 esittämällä sotaveteraaneille yhdessä Vennyjen kanssa musiikkinäytelmä Veteraanin joulutähti keskiviikkona 2.12. Myllytien työ- ja toimintakeskuksen itsenäisyyspäivän juhlassa ja perjantaina 4.12.2009 vielä uudestaan Lottamuseolla Hyrylän sotaveteraaneille.
Yhteyshenkilömme: Esko Palmasto.
YMPÄRISTÖAKTIVITEETTI
Klubimme on ollut mukana useissa ympäristöaktiviteeteissa Järvenpäässä. Olemme olleet mukana
Lemmenlaakson roskiensiivouksessa ja niittyjen ennallistamisessa. Olimme ensimmäistä kertaa mukana
Järvenpään Ympäristöyhdistyksen organisoimassa vieraslajitapahtumassa torjumassa jättiputkea 29.5.2013.
Sen jälkeen olemme osallistuttu niin jättiputken, jättipalsamin kuin korealupiinin torjuntatalkoisiin. Olemme myös jakaneet koululaisille tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa
ympäristömme tilaan.
Klubi on osallistunut Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen kunnostamiseen ja myös biohiilen tekemiseen Rantamo-Seittelin alueella. Aktiviteetit ovat osa Lions Liiton hanketta LEIJONAT PUHTAAN VEDEN PUOLESTA.
Klubimme on toiminut pitkään ja pitkäjännitteisesti ympäristön hyväksi Järvenpäässä. Klubimme on palkittu toimintakaudella 2013-2014 Suomen Lions Liiton ensimmäisellä ympäristöpalkinnolla.
Yhteyshenkilömme: Heikki Hurme, 0400-850 314
[Palaa sivun alkuun]
RANTAPUISTOTALKOOT
Klubimme toteutti Rantapuiston siivoustalkoot ensimmäistä kertaa 3.-4.6.2020. Järvenpään kaupunki oli tehnyt 2018-2019 mittavat kunnostus- ja uudistustyöt Rantapuistossa mm. ruopaten Kasinonlahden ja rakentaen laiturit ja kiveyksiä. Kesän 2020 koittaessa näytti kuitenkin siltä, että Rantapuiston rantaviivan siivous talven ja kevään aikana kertyneistä kortteista, muovi ym. jäteistä ei kuulunut kenenkään vastuulle. Päätti klubimme siivota Kasinonlahden. Asiasta sovittiin kaupungin ja Alltimen kanssa ja viime mainittu taho vei säkittämämme kortteet ja muut roskat pois alueelta.
Vuonna 2021 Rantapuistotalkoisiin (5.5.) kutsuttiin mukaan Järvenpään muut lions klubit ja Leo klubi. Kaikista Järvenpään lions klubeista (LC Järvenpää, LC Jean Sibelius, LC Jannet, LC Ainot ja LC Vennyt ja Jussit sekä Järvenpää Leo Clubi) osallistui porukkaa, jolloin saatiin siivottua suurempi alue maakuntajärvemme ranta-aluetta. Talkoot kehittyivät myös siten, että Alltimelta saatiin Rantapuistoon kaksi siirtolavaa, jonne kerätty materiaali voitiin toimittaa suoraan. Vuoden 2021 tapahtumasta tehtiin myös video osana Suomen Lions liiton ympäristöpalkintohakemusta.
Linkki videoon. Rantapuiston talkoot Järvenpää.mp4
Vuonna 2022 (3.5.) Rantapuistotalkoot laajenivat jälleen. Tällä kertaa mukaan kutsuttiin kaikkia. Rantapuistotalkoista tiedotettiin Järvenpään Facebook-ryhmässä kuukautta, viikkoa ja paria päivää ennen tapahtumaa. Noin kymmenen kaupunkilaista osallistui tähän talkootapahtumaan Järvenpään Lions ja Leo Clubin edustajien lisäksi.
.jpg)
Vuonna 2023 (15.5.) Rantapuistotalkoot laajenivat
edelleen siten, että mukaan saatiin lionsalueelta
muitakin klubeja Järvenpään lions clubien lisäksi.
Paikalla olivat edustajat myös LC Tuusula/Hyrylästä,
LC Kerava/Kivestä ja LC Jokelasta. Kuntalaisia
osallistui tällä kertaa talkoisiin vain pari. Suurena apuna
talkoissa oli sen sijaan Kodinkonehuolto Rannan
konevuokraustoiminta kahden miehen tiimillä ja kahdella
pyöräkuormaajalla. Talkoot muuttuivat myös entistä
ympäristöystävällisemmiksi, kun järven kortemoska
läjitettiin suoraan siirtolavoille kokonaan ilman
muovipusseja. Vain muovi-, tölkki- ja muut löytyneet
jätteet pussitettiin erikseen jätesäkkeihin.
Vuonna 2024 Rantapuistotalkoot toteutettiin samalla konseptilla kuin 2023. Mainittakoon vielä että oleellisena osana talkoita on talkookahvila, jossa tarjotaan osallistuneille kahvia tai teetä ja pullaa.
Yhteyshenkilö: Kari J. Hietala, Huvilakatu 4b A 12, 04400 JÄRVENPÄÄ, puh 040-5442618
[Palaa sivun alkuun]
YSTÄVYYSKLUBITOIMINTA
LC Järvenpää / Jean Sibelius klubin ystävyysklubina toimii unkarilainen LC Kökapu Vác, jonka toimipaikka on lähes tuhat vuotta vanhassa Vác-in kaupungissa. Ystävyysklubisopimus klubiemme välillä solmittiin 10.5.2005 Vácissa. Kőkapu Lions Club Vác on perustettu 1993. Vác sijaitsee Tonavan mutkassa noin 30 km Budapestista pohjoiseen. LC Kökapu klubin toiminta on melko samanlaista kuin meidän. On vain paikallisista olosuhteista johtuvat erot. Klubin jäsenmäärä on 17. Ystävyysklubin jäsenenä on myös Vácin kaupungin pormestari ja kansanedustaja Dr Bóth János, jonka kautta klubin toiminta ulottuu ystävyyskaupunki- ja nuorisovaihto- alallekin. Yksi Vác’in ystävyyskaupungeista on Järvenpää. Ystävyysklubimme web-osoite on http://www.kokapulions.vac.hu/.
LC Järvenpää / Jean Sibelius klubin sihteeri Yrjö Komulainen ja ystävyysklubitoiminnasta vastaava Lion Jozsef Elsö olivat 28.-30.04.2007 virallisella vierailumatkalla Vác’issa LC Kökapu’n kutsusta. Vierailumatkalla Ykä ja Joska tutustuivat LC Kökapu klubin jäseniin ja saivat todella lämpimän vastanoton jopa yllätyksen kera. Virallisen vastaanoton, tervetuliaispuheiden ja lahjojen vaihdon jälkeen he saivat nähdä pienen tanssiesityksen, jonka esitti Kökapu klubin jäsenien vaimoista ja tyttäristä muodostunut ryhmä. Vierailun toisena päivänä tutustuttiin aamupäivällä muutamiin Vác’in kaupungin nähtävyyksiin. (Kaupungin historiasta ja kaupungin nähtävyyksistä löydät halutessasi lisätietoa suomen kielellä osoitteesta http://www.vac.hu/nyelv/fin/index.php.)
Kökapu LC Vácista on ollut useampia kertoja vieraita klubissamme. Vastaavasti 2013 silloinen presidenttimme Heikki Hurme puolisoineen osallistui Vácin lions klubin 20-vuotisjuhliin.
Yhteyshenkilömme: Kari Hietala
