|
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan LC Jean Sibelius klubin toimintaan. Tiedotushaluisin terveisin
|
Tiedottajan palstalta löydät kirjoituksen seuraavista tapahtumista:
|
||||
|
Kari J. Hietala LC Jean Sibeliuksen presidentti 2024-2025 Kari J. Hietala on valittu Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentiksi kaudelle 2024–2025. Hietala liittyi lions-järjestöön Viialassa 1997 ja siirtyi Järvenpää Jean Sibelius -klubiin 1999. Hyväntekeväisyys ja halu palvella yhteisöä ovat Hietalalle pääasioita lions-toiminnassa. Hän on ollut yli 20 vuotta yhdistyksen hallituksessa; kaikissa tehtävissä lukuun ottamatta sihteerin tehtävää. Pisimmät jaksot Hietala on ollut rahastonhoitajana (5 vuotta) ja tiedottajana (14 vuotta). Hän on aiemmin toiminut klubin presidenttinä kaudella 2003-2004. Hän on ottanut osaa monipuolisesti klubin eri aktiviteetteihin vuosien varrella. Aktiviteeteista hän ollut vetovastuussa nyt viisi vuotta peräkkäin järjestetyssä Rantapuistotalkoot tapahtumassa, jossa yhteistyössä alueen kaikkien lions clubien ja kuntalaisten voimin siivotaan Järvenpään Rantapuistoa keväisin. Yhteistyötä ja jäsenhankintaa Tavoitteena on klubin hyvien, perinteisten aktiviteettien jatkaminen. Erityistä huomiota toimintakaudella laitetaan jäsenhankintaan, jossa Kutsu Lioniksi -kampanja alkaa heti syyskauden aluksi. Painopisteitä klubin auttamistyössä ovat nuorten tukeminen ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan kärsivien Klubin 40-vuotisjuhlavuosi Kuva: Presidentti Kari J. Hietala pulpetissa Härmän Ratissa valintansa jälkeen. [Sivun alkuun] RANTAPUISTOTALKOOT 2024 YHTEISEKSI ILOKSI Lions Club Järvenpää / Jean Sibeliuksen organisoima Järvenpään Rantapuistotalkoot eli rantaviiva-alueen siivous Rantapuistossa 13.5.2024 sujui iloisesti lämpimässä säässä kolmenkymmenen talkoolaisen voimin. Talkoolaisia oli neljästä Järvenpäässä toimivasta lions clubista ja LC Tuusula/ Hyrylästä. Rantapuistotalkoot järjestettiin nyt viidettä vuotta peräkkäin. Suunnittelu ja vuosien rutiini ahkerien talkoolaisten lisäksi auttoi saamaan paljon aikaan yhden illan aikana. Lähinnä siivottiin rantaviivaa sinne kertyneestä kortemassasta, jotta se ei ala mädäntyä rannassa ja haitata alueen virkistyskäyttöä. Kortemassa siirrettiin suoraan siirtolavoille sellaisenaan. Vain metalli-, muovi-, korkki- ja lasiroskat kerättiin muovipusseihin. Alltime Oy oli toimittanut talkoolaisille kaksi siirtolavaa, jonne kaikki mahtui hyvin ja tänä vuonna jäi tilaakin. Tämä johtui siitä, että tänä keväänä jäiden sulettua tuulen Talkoisiin kuuluu oleellisena osana talkookahvit, joista meille huolehti Timo Oittinen. Hyödyllisen urakan jälkeen talkookahveilla juttu luisti. Urakan jälkeen todettiin kaiken sujuneen hyvällä yhteistyöllä ja kaupunkilaisten yhteinen olohuone oli valmis ottamaan kesän vastaan. Järvenpää facebook-ryhmässä juttu ja kuvat Rantapuistotalkoista on saanut noin viikossa 327 tykkäystä AUTOPÄIVÄN 2023 TUOTTO LAHJOITETTIIN SPR:LLE Keväällä järjestetyn Koko perheen Autopäivä -tapahtuman tuotto yhteensä 2700 euroa lahjoitettiin Järvenpään SPR:n kautta Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. Luovutustilaisuudessa Autopäivän aikaan Lions Club Jean Sibeliuksen presidenttinä toiminut Pentti Kurula kertoi, että SPR koetaan erittäin luotettavaksi ja vaikuttavaksi toimijaksi katastrofitilanteissa ja siksi nyt toisen kerran peräkkäin tapahtuman tuotto ohjattiin SPR:n kautta Ukrainaan. Järvenpään Punaisen Ristin paikallisosastosta puheenjohtaja Satu Vanhanen ja keräysjohtaja Jesse Hägglund vastaanottivat Järvenpään seurakunnan Kirkonkulma-rakennuksessa lahjoituksen. Vanhanen kiitti lahjoituksesta. Hän totesi rahan tulevan tarpeeseen. Katastrofirahastoon tarvitaan varoja mm. kenttäsairaaloiden viemiseen ja pystyttämiseen katastrofialueille. Monenlaista muutakin apua järjestyy kokeneen verkoston kautta.
Leijonat kertoivat, että tuotto lahjoitukseen saatiin Autopäivään osallistuneiden yritysten paikkamaksuista ja kanttiinin myyntituotoista. Tilaisuudessa keskusteltiin myös tuen jatkamisen tarpeesta Ukrainaan. Vaikka konflikti jatkuu vielä todennäköisesti pitkään, auttajien ei ole varaa turtua. Esille tuotiin myös muut tavat, joilla leijonat ovat valtakunnallisesti ja paikallisesti tukeneet ukrainalaisia Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta lähtien. Kuvassa vas. LC:t Juhani Noso. Kari J. Heitala ja Pentti Kurula, vastaanottajat Satu Vanhanen ja Jesse Hagglund. Lionien Hyvän Päivän teemana tänä vuonna oli erityisesti Auta lasta - Auta perhettä. Klubimme toteutti sen viemällä välipalatarvikkeita Järvenpään Nuorisoasemalle. Tämä oli toinen vuosi peräkkäin, kun tuimme Nuorisoasemaa. Viime vuonna välipalatarvikkeiden lisäksi lahjoitettiin myös alan kirjallisuutta ja mm. tunnetaitokortteja, jotka ovat henkilökunnan mukaan olleen ahkerassa käytössä. Välipaloilla on ollut myös energisoiva ja rauhoittava vaikutus nuoriin. Henkilökunta kiitti kovasti aiemmista ja uusista lahjoituksista. Klubimme puolesta puheen piti Pentti Kurula. Yhteiskuvissa nuorisoaseman henkilökuntaa vasemmalta:
SUUREN HARMONIKKASALAISUUDEN PALJASTUSJärvenpää-talolla pidettiin 31.8.2023 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston (KUM) ja Järvenpään lions klubien toimesta tilaisuus, joka oli tapahtuman kohteelle 12-vuotiaalle Ivan Malakhoville suuri salaisuus. Ivanin haitarinsoiton opettaja Karoliina Paunonen toi hänet harjoitteluhuoneesta viereiseen huoneeseen, jossa lionsit olivat odottamassa yllätyksen kanssa. Yllätys oli täydellinen, kun lionsit lahjoittivat KUM:lle ja Ivan Malakhovin käyttöön harmonikan.
Ivan ja Malakhovin ukrainalainen perhe muutti viime vuoden keväällä Järvenpäähän Auerkulman kerrostalohuoneistoon pakoon Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Huoneisto oli kerrostalossa, jossa oli Järvenpään lions klubien muuttokuntoon saattamia ja kalustamia asuntoja. Malakhovit muuttivat Vennyt ja Jussit klubin kalustamaan ja sisustamaan huoneistoon.
 Terttu Sihvola-Rauttu kertoi tilaisuudessa, että hän ja hänen miehensä olivat tutustuneet ja sitten ystävystyneet Malakhovien kanssa ja vierailleet toistensa luona. Vierailuilla he kuulivat, että Ivan harrastaa musiikkiopistossa harmonikan soittoa, jonka hän
oli aloittanut jo Ukrainassa. Terttu totesi, että Ivan tarvitsisi kuitenkin isomman haitarin. Musiikkiopiston laulun ja harmonikkasoittimien tiimin konsertti järjestettiin huhtikuun 25. päivän seurakuntatalon juhlasalissa. Ivanin vanhemmat olivat kutsuneet Tertun ja puolisonsa Vesa Rautun konserttiin. Tilaisuudessa Terttu kyseli Ivanin harmonikan opettajalta Karoliina Paunoselta, mistä käytettyjä haitareita voisi kysellä. Opettaja soitti Helsingissä olevaan harmonikkaliikkeeseen ja kertoi toiveistamme. Sibelius klubin haitarinsoittaja Timo Oittinen oli myös yhteydessä liikkeeseen opettajan antaminen kriteerien mukaan ja hän neuvotteli harmonikalle hinnan. Seuraavaksi selvitettiin kaikkien Järvenpään lions klubien mukaan lähtö harmonikkalahjoitukseen.
Terttu ja Timo Oittinen kävivät ostamassa ja koesoittamassa harmonikan kesän alussa ja sitä oli säilytetty Rautuilla koko kesä. Vihdoin tilaisuudessa, jossa olivat paikalla Ivan ja hänen äitinsä Vira Malakhov, opettaja Karoliina Paunonen sekä lionsit Vesa Leikas (LC Järvenpää), Simo Weckstén ja Kari J. Hietala (LC Jean Sibelius), Tuire Rautasuo (LC Ainot), Elisa Koivuluoma ja Terttu Sihvola-Rauttu (LC Vennyt ja Jussit), suuri salaisuus saatettiin paljastaa.
 Ivan oli ensin hämmentynyt ja sitten iloinen. Äiti Vira oli hyvin iloinen. Keskustelussa selvisi, että Ivan on soittanut noin 6 vuotta harmonikkaa. Hänen lempikappaleensa on eräs teema Pirates of the Caribbean elokuvasta. Opettaja kertoi, että Ivan on edistynyt nopeasti
harmonikan soitossa. Ukrainassa Ivan oli soittanut pianoharmonikkaa. Järvenpäässä hän on soittanut KUM:n näppäinharmonikalla. Uusi lionsien lahjoittama haitari on tyypiltään nuorisohaitari suomalaisella näppäinjärjestelmällä, jossa myös melodiabasso. Lahjoitustilaisuuden lopussa keskusteltiin musiikista harrastuksena ja vähän myös Ivanin tulevaisuuden suunnitelmista. Lähiajan suunnitelmissa on kuitenkin harjoitella ahkerasti, mikä käy nyt entistä helpommin lahjoitusharmonikalla. Teksti: Terttu Sihvola-Rauttu ja Kari J. Hietala Kuvaaja: Kari J. Hietala
Simo Weckstén - Lions Club Jean Sibeliuksen presidentiksi Simo Wecksténin toimikausi (2023–2024) Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidenttinä on alkanut. Simo Weckstén on laajasti tunnettu ja tunnustettu pelastusalan ammattilainen. Weckstén teki 45-vuotisen uran Helsingin pelastuslaitoksessa toimien ensin palomiehenä, sukeltajana ja ensihoitajana. Kouluttauduttuaan lisää Weckstén eteni paloesimieheksi, palomestariksi, osastopäälliköksi ja lopulta hän toimi Helsingin pelastuskomentajana 2012–2020. Simo Weckstén oli Sipilän hallituksen aikana sisäministeriön pelastustoimen strategian ja pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmien jäsenenä. Lisäksi Simo Weckstén toimi turvallisuuskomiteassa asiantuntijajäsenenä 2017-2019. Hän toimi useissa luottamustehtävissä, kuten pelastusjohtajien puheenjohtajana, SPEK:n hallituksen puheenjohtajana ja Suomen CTIF-komitean (kansainvälinen pelastustoimen kattojärjestö) presidenttinä 2017-2019. Simo on toiminut monissa kansainvälisissä katastrofeissa YK:n alaisen UNDAC:in (katastrofien arviointi- ja koordinaatiojärjestelmä) johtotehtävissä ja Finn Rescue Forcen operaatioissa. Hän on osallistunut yhteensä 14 eri operaatioon Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Teemana Yhdessä joustavasti Simo Weckstén on melko uusi leijona. Hänet otettiin LC Jean Sibeliuksen jäseneksi vuosikokouksessa lokakuussa 2021. Kaudella 2022-2023 hän toimi klubin 2. varapresidenttinä. Wecksténin teemana presidenttinä on Yhdessä joustavasti. Tällä tarkoitetaan, että jatketaan vanhalla hyvällä pohjalla mutta ollaan valmiit joustavasti reagoimaan ympäristön muutoksiin ja tarttumaan aktiivisesti palvelutarpeisiin. Tavoitteena on laadukas vuorovaikutus ja verkostoituminen. Talkoohenki on tärkeää, jokaista leijonaa tarvitaan. Toiminnan tulee tukea jäsenten yhteisöllisyyttä. Toimintamme tulee olla luotettavaa. Se mitä luvataan, myös pidetään. Aktiviteettien yleisöltä kerätyt varat luovutetaan lyhentämättöminä avustuskohteisiin. Aktiivista toimintaa Jean Sibelius klubilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa. Perinteisiä aktiviteetteja ovat mm. Sibelius-kalenteri, hoitolaitosten joululaulukiertue, Pelastusarmeijan Joulupata -keräys, Sibeliuksen syntymäpäivän tapahtumat kuten soihtukulkue. Koko perheen Autopäivä ja Rantapuistotalkoot ovat loppukevään isoja tapahtumia. Klubi jatkaa yleishyödyllistä ja hyväntekeväisyystoimintaansa niin paikallisten, alueellisten kuin kansainvälisten kohteiden auttamiseksi. Viime aikoina mm. ukrainalaisten auttaminen on ollut merkittävässä roolissa. Myös nuorten musiikin ja tanssin taiteiden opiskelijoiden Hallitus 2023–2024 Presidentti Simo Weckstén Kuvassa lions presidentti Simo Weckstén. LAHJOITUKSIA NUORISON TUKEMISEKSI JÄLKIHUOLTONUORTEN HUOMIOIMISEEN Jälkihuolto on lastensuojelun sijaishuollon tai vähintään 6 kk kestäneen avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta ja auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Henkilökunta toi esille lahjoitustilaisuudessa, että heidän voimavaranansa ovat pysyvät ja sitoutuneet työntekijät, joita on 3 erityissosiaaliohjaajaa ja 4 sosiaaliohjaajaa. Idän alueella on tällä hetkellä asiakkaina yhteensä 232 nuorta. Sosiaaliohjauksessa on 68 nuorta. MUSIIKIN OPISKELUN MAHDOLLISTAMISEEN Lahjoituksen luovutuspuheessa lion Hannu Tamminen sanoi, että halutaan toimia KUM:n sloganin ”Musiikki kuuluu kaikille” mukaan, koska musiikkiharrastus voi auttaa nuorta eteenpäin elämässä. Tamminen kertoi, että syvempi yhteistyö lions clubin ja musiikkiopiston välillä alkoi, kun Pirre Raijaksesta tuli musiikkiopiston rehtori. Hän havaitsi silloin, ettei KUM:lla ole tukiyhdistystä, kuten monella muulla musiikkiopistolla on. LC Jean Sibelius on ottanut roolia opiston tukemisessa ja nyt myös LC Tuusula/Hyrylä on tulossa mukaan yhteistyöhön. Tämä on luonnollista, sillä KUM:lla toimipisteet on Järvenpäässä ja Hyrylässä. KUM:n apulaisrehtori Juha-Pekka Putkonen kiitti tästä lahjoituksesta ja kertoi tuki on merkityksellistä, koska muuten musiikin harrastus loppuisi joillakin nuorilla, joiden perheet ovat todella tiukoilla. Lions presidentti Pentti Kurula antoi lahjakirjan ja kertoi, että clubin tämän kauden toiminnan erityisenä kohteena on nuorten tukeminen. Kuvassa vasemmalta opintosihteeri Taina Perttilä, lionit Hannu Tamminen ja Pentti Kurula sekä apulaisrehtori Juha-Pekka Putkonen. (Kuvaaja Kari J. Hietala) [Sivun alkuun]
SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄNÄ 8.12.2022 Sibeliuksen syntymäpäivän aamu alkoi klo 8 kunniakäynnillä ja seppeltenlaskulla Sibeliuksen haudalla. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Sibelius-Seuran puolesta Haudalla on kunniakäynnin ajan lippuvartio, jossa Suomen lippua kantoi Heikki Hurme ja LC Järvenpää/ Jean Sibeliuksen lionslippua Arja Poromaa . Ainolan lumisten polkujen varsilla kynttilälyhdyt ohjasivat haudalle ja loivat hienoa tunnelmaa kuten ajankohtaan osunut sininen hetki. Lyhtyjä olivat sytyttämässä mm. lion Erkki Tolonen ja Ainolan puutarhuri Oona Niiranen. Ainola-säätiö tarjosi haudalla käyneille kakkujahvit Cafe Auliksessa. SOIHTUKULKUE Pikkupakkasessa lumen täyttäessä polut ja ilman soihtukulkue vaelsi Järvenpäässä Jean Sibeliuksen syntymäpäivän ja suomalaisen musiikin päivän kunniaksi. Järvenpään Jean Sibelius lions klubin Patsaalla Järvenpään Mieslaulajien kuoro avasi tilaisuuden laulamalla Sibeliuksen Metsämiehen laulun. Kuoroa johti Mieslaulajien Ajattomien kuoronjohtaja Jade Aulos. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Sibelius-Seuran puolesta vt. kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen ja kulttuurijohtaja Pirre Raijas laskivat Puheen patsaalla piti uusi kulttuurijohtaja Pirre Raijas. Puheensa lopuksi kulttuurijohtaja Pirre Raijas toivotti oikein hyvää Sibeliuksen syntymäpäivän ja suomalaisen musiikin päivän jatkoa. Puheen jälkeen Järvenpään Mieslaulajien kuoro esitti soihtukulkueperinteitä vaalien Finlandia-hymnin. Lopuksi presidentti Pentti Kurula kiitti kaikkia tilaisuuden esiintyjiä ja yleisöä, jota oli mukavasti paikalla. Liput poistuivat ja soihdut sammutettiin, jonka jälkeen osa väestä siirtyi Järvenpää-taloon Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston konserttiin.
SIBELIUS-KALENTERISSA 2023 AINOLAN ESINEISTÖÄ Lion Hannu Tamminen on koonnut Sibelius-kalenterin 2023 teemalla ”Ainolan esineet kertovat”. Kuvat ovat sellaisista esineistä, jotka ovat näkyvillä Sibeliusten Ainolassa mutta, jos ei ole opastetulla kierroksella, ei niistä pääse kysymään. Kalenterin kuvat ovat Ainola-säätiön otattamia. Ainolan museonjohtaja Julia Donner piti kalenterin aiheideaa hyvänä ja se tuonee lisää kiinnostusta yksityiskohtiin ja ensi kesänä kysymyksiä oppaille. Sibelius-kalenteri myyntiin 19.11.2022 alkaen 20. Sibelius-kalenteri SIBELIUS-MITALI AIRA SAMULINILLE Lions klubi Järvenpää/Jean Sibelius luovutti tanssitaiteilija, yrittäjä Aira Samulinille Sibelius-mitalin 30.10.2022 Hyrsylän Mutkassa Lohjalla pidetyssä tilaisuudessa. Aira Samulin sai mitalin suomalaisen tanssitaiteen hyväksi tehdystä työstään, yrittäjyydestään ja esimerkillisestä, positiivisen elämänasenteen luomisesta kaikkiin suomalaisiin yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Sibelius-mitalia luovuttamassa olivat mitali-idean aikanaan keksineet ja sen toteutuksesta huolehtineet Jussi Sammalisto ja Heikki Hurme sekä klubin nykyinen presidentti Pentti Kurula ja sihteeri Hannu Sahanen. Luovutuspuheen piti LC Jean Sibeliuksen Charter presidentti Sammalisto. Hän kertoi perusteet Aira Samulinin palkitsemiselle, mitalin symboliikasta ja aiemmat mitalin saajat. Aiemmin mitali on jaettu seuraavasti: 1990 akateemikko Joonas Kokkoselle, 1996 YK:n ihmisoikeustarkkailija Elisabeth Rehnille, 2003 toimittaja Erkki Toivaselle, 2004 professori Irmeli Niemelle, 2009 näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Lasse Pöystille, 2014 oopperalaulaja Jaakko Ryhäselle ja 2015 viulutaiteilijalle Pekka Kuusistolle. Heikki Hurme luovutti palkitsemistilaisuudessa myös klubin pöytästandaarin, Hannu Sahanen kunniakirjan ja Pentti Kurula kukat Aira Samulinille. Aira Samulin kiitti yhdistystä kovasti hänelle tulleesta kunniasta ja kertoi olevansa ylpeä kuulumisesta joukkoon, joka on saanut Sibelius-mitalin. Aira Samulin syntyi 1927 Ignoilan kylässä, joka on Hyrsylän mutkan alueen kylistä itäisin. Alue oli Suojärveä ja jouduttiin luovuttamaan toisen maailmansodan rauhansopimusten perusteella Neuvostoliitolle. Samulin menetti sodissa myös isänsä. Nämä asiat ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä, mutta hän ei ole antanut katkeruuden voittaa, vaan on yrittäjänä, tanssitaiteilijana ja myöhemmin ikäihmisten, perheväkivaltaa kokeneiden ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien puolesta puhujana perustanut toimintansa positiiviseen vaikuttamiseen. Samulin on myös rakennuttanut Lohjalle Nummen Hyrsylään Hyrsylän Mutka -nimisen rajakarjalaistyylinen talo, joka kuuluu paikallisiin nähtävyyksiin. Hyrsylän Mutka toimii aikuisten satumaailmana, joka on tilauksesta avoinna ryhmille. Alueella on mm. nukke-, nalle- ja lelumuseo, vanha höyryveturi ja resiina sekä Miina Äkkijyrkän Voimasonni. Talossa on myös lotta-, Marski- ja sotamuseo. Tämä on Airan kunnianosoitusta sodassa kärsineille ja onhan hän itsekin pikkulotta, lotta, sotaorpo ja veteraani. Hyrsylän Mutka julkisti Airan saaman huomionosoituksen heti tuoreeltaan Facebook-sivuillaan ja tähän mennessä uutinen on kerännyt siellä 2400 tykkäystä, 210 kommenttia ja 25 jakoa. Kommenteissa onnitellaan ja todetaan Airan ansainneen saamansa huomionosoituksen. AUTOPÄIVÄN TUOTTO LAHJOITETTIIN SPR:LLE Koko perheen Autopäivän 2022 tuotto yhteensä 4226 euroa lahjoitettiin Järvenpään SPR:n kautta Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. Järvenpään Punaisen Ristin paikallisosaston puheenjohtaja Satu Vanhanen vastaanotti seurakunnan Kirkonkulma-rakennuksessa lahjoituksen. Lions Club Jean Sibeliuksen puolesta lahjoituksen suorittivat Kuvassa lahjoittajien edustajat ovat kuvassa vasemmalta rahastonhoitaja Juhani Noso, presidentti Pentti Kurula ja sihteeri Hannu Sahanen sekä Kurulan ja Sahasen välissä vastaanottaja Satu Vanhanen. Pentti Kurula LC Jean Sibeliuksen presidentiksi Pentti Kurula on valittu Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentiksi kaudelle 2022–2023. Kurula on liittynyt lions-järjestöön ja Jean Sibelius -klubiin 1999 ja tehnyt paljon yhteistyötä kaikkien järvenpääläisten lions-klubien kanssa työtehtävissään Auerkulman Perhetukikeskuksen johtajana. Hän jäi eläkkeelle noin vuosi sitten ja työkiireiden helpotettua oli mahdollisuus tarttua uudelleen klubin presidentin nuijaan ja tehtäviin. Hän on aiemmin toiminut klubin presidenttinä kaudella 2004-2005, jolloin klubilla oli 20-vuotisjuhlavuosi. Kurula on runsaan kahdenkymmenen jäsenyysvuoden aikana ollut hyvin aktiivinen. Hän on toiminut hallituksessa lähes kaikissa tehtävissä ja ottanut osaa monipuolisesti eri aktiviteetteihin. Erityisesti nuorten kanssa ja hyväksi tehdyt aktiviteetit ovat olleet lähellä hänen sydäntään. Kurula tunnetaan klubissa myös kävelykatu Jannen liputusprojektin vastuuhenkilönä, jossa tehtävässä hän on toiminut edellisestä presidenttikaudesta lähtien: ensin lionskumminsa Tapani Torpan kanssa ja tämän Presidentti Kurula avaa klubin kauden 2022-2023 teemaa ”Yhdessä onnistumme” ja tavoitteita seuraavasti: Yhdessä 41 jäsenen voimin ja osaamistamme jakaen saamme aikaan isojakin projekteja. Tavoitteena on klubin hyvien, perinteisten aktiviteettien jatkaminen. Erityistä huomiota toimintakaudella laitetaan vaikeuksissa olevien nuorten tukemiseen mm. paikallisen Nuorisoaseman kautta. Ukrainasta tulleiden hädänalaisten perheiden tukemista jatketaan mahdollisuuksien ja muuttuvien tilanteiden mukaan. Paikallisia musiikinopiskelijanuoria tuetaan ja kannustetaan opinnoissaan mm. stipendeillä.
Kauden rento päätös Kotorannassa Klubin presidentin Jani Uhleniuksen kutsua oli noudatettu ja mukavasti oli porukkaa mukana retkellä Nurmijärven Sääksjärvelle Kotorantaan. Paikalla nautittiin kevään lämmöstä, nokipannukahveista, päivällisestä, lyhyistä puheista ja presidentin haitarimusiikista toistemme seurasta ja jutuista. Piirikuvernööri Eija Björkbacka kiitti klubiamme. Hän sai pienen yllätyksen presidentiltämme ja Orvot ilman taistelua Isänmaan asialla yhdistykseltä eli viinipullon. Piirikuvernööri jakoi joukon Chevron-palkinttoja pyöreitä palveluvuosia saavuttaneille leijonille. Illan huipennuksena Hannu Sahanen jakoi Vuoden Leijona -palkinnon Hannu Tammiselle. Tamminen oli todella ansainnut Hannun Kanuuna kiertopalkinnon kuluneelta kaudelta, joilloin hänen vetovastuulla ovat olleet mm. Sibeliuskalenteri 2022, Akateemikko Joonas Kokkosen kotisivut, järjestyksenvalvojat ja Auertien asuntojen kalustaminen ukrainalaisille pakolaisille käyttäen hyväksi kiertotaloutta. Onnittelut Hannulle! Kiitos järjestelyistä vastanneille! (kuvat Kari J. Hietala) Vas. Eija Björkbacka, Irma Uhlenius, Jani Uhlenius Vas. Jani Uhlenius, Hannu Sahanen, Hannu Tamminen 
LC SIBELIUS-STIPENDEJÄ TANSSITAITELIJOILLELions Club Järvenpää/Jean Sibelius klubi onnistui yllättämään positiivisesti uudet tanssitaiteilijat Alisa Lahtisen, Viola Brotheruksen, Jenni Mäkelän ja Pihla Rättyän. Uudet tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittaneet nuoret saapuivat Tanssiopisto Keton tiloihin saamaan tutkintotodistuksensa. Todistukset he saivatkin tanssinopettaja Mervi Siipilähteeltä ja tanssiopiston perustajalta ja taiteelliselta johtajalta Leila Ketolalta. Lisäksi tanssijat saivat lionsien Sibelius-stipendit suorituksestaan. Mervi Siipilähde kertasi puheessaan, millaisen suorituksen nuoret olivat tehneet, kun päättötyö piti tehdä poikkeuksellisen ajan vallitessa. Tämän lisäksi kaikilla on takana useita vuosia ja 800 tuntia perusopetusta ja 500 tuntia syventäviä opintoja. Opintokokonaisuuteen kuuluu tanssitekniikkaa, kehontuntemusta, tanssin tuntemusta ja esiintymisiä. Lisäksi taiteen perusopetus on tarjonnut monia tärkeitä elämän taitoja kuten yhteistyötaitoa, pitkäjännitteisyyttä sekä ihania muistoja ja ystäviä. Tanssinopettaja kiinnitti huomiota myös siihen, millaista vuosien omistautumista ja ahkeraa työskentelyä ja harjoittelua tutkinto on vaatinut. Kaikkien sopii olla ylpeitä itsestään. Leila Ketola kertoi, kuinka hän oli kuullut Jorma Uotisen kehuvan näitä Tanssiopisto Keton tanssijoita ja miten täällä kohdellaan tanssijoita heti taiteilijoina. Ketola totesi myös, miten hienoa on ollut seurata nuorten kehittymistä aivan pienestä tähän päivään saakka.
Varat stipendeihin lionsit ovat hankkineet jo 17 vuoden ajan myymällä ennen joulua Sibelius-kalentereita. Tanssitaiteilijoiden lisäksi stipendejä jaetaan musiikin ja kuvaamataiteen järvenpääläisille opiskelijoille. Tytöt olivat sitä mieltä, että tanssin harrastus ja keskinäinen ystävyys jatkuu muodossa tai toisessa. Alisa Lahtinen, jolla on vielä vuosi lukiota jäljellä, haluaisi kovasti jatkaa tanssin parissa. Viola Brotherus, joka oli aloittanut tanssimisen jo nelivuotiaana, uskoi tanssimisen jatkuvan mm. koulun eri produktioissa. Jenni Mäkelä haluaa jatkaa tanssimista koulun produktioissa ja performansseissa. Myöhemmin hän voisi ryhtyä kulttuurin tuottajaksi. Pihla Rättyä mietti, että hän voisi kokeilla vielä muitakin tanssilajeja. Ajalle tyypillistä oli, että tilaisuudessa ei voitu halata, vaan todistukset ja onnittelukukat jaettiin jalkatervehdysten saattelemana ja stipendit ilmaan tehdyillä kädenpuristuksilla. Tilaisuus oli poikkeustilanteesta huolimatta lämmin, välitön ja sisälsi paljon naurua. Ilmoille heitettiin myös ajatuksia lionsin ja tanssiopiston tulevista yhteistyömahdollisuuksista. |
|||||
.jpg)
muistaminen stipendeillä jatkuu.
.jpg)
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen ja vt. kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen laskivat seppeleen haudalle. Lions Club Jean Sibeliuksen edustajina kukkalaitteen laskivat haudalle presidenttipari Pentti Kurula ja Taru Salonen.
järjestämä Sibelius-soihtukulkue kulki Sibeliuksenkatu 1:stä rautatieaseman ja rautatietunnelin kautta Järvenpää-talon kiertäen Sibeliuksen näköispatsaan luo. Tänä vuonna reittiä oli lyhennetty rakennustöiden takia, jotka ovat vallanneet ison osan Janne kävelykatua.
seppeleen. Järjestelyistä vastanneen LC Jean Sibeliuksen puolesta kukkalaitteen suurelle suomalaiselle säveltäjälle laskivat lionspresidenttipari Pentti Kurula ja Taru Salonen.
rahastonhoitaja Juhani Noso, joka toimi myös Autopäivä-tapahtuman vetäjänä, presidentti Pentti Kurula ja sihteeri Hannu Sahanen. Tilaisuudessa tarinoitiin tapahtuman tuotosta, jota Vanhanen piti kunnioitettavana ja kiitteli lionseja lahjoituksesta. Leijonat kertoivat, että tuotto saatiin aikaan pääasiassa Autopäivään osallistuneiden yritysten paikkamaksuista, ja toinen merkittävä osuus oli kanttiinin myyntituotot. Kiitos kaikille eri tavoin osallistuneille ja lahjoituksen mahdollistaneille!
menehdyttyä 2018, Pentti on jatkanut tehtävässä yhdessä muiden klubilaisten kanssa. Myös järjestyksenvalvojana Kurula on toiminut heti alusta alkaen, kun aktiviteetti otettiin klubin toimintarepertuaariin. Nykyään klubilla on tarjota kymmenkunta järjestyksenvalvojakortin omaavaa valvojaa. 
Sibelius lionsien puolesta yllätysvierailulle olivat tulleet presidentti Hannu Tamminen ja sihteeri Hannu Sahanen. Puheen piti Tamminen. Hän kertoi, että Tanssiopisto Keto oli lisätty tänä vuonna Sibelius-stipendejä saavien oppilaitosten joukkoon opiston 30 juhlavuoden kunniaksi. Stipendien toivotaan pieneltä osin auttavan taiteilijoita harrastuksen ja haaveiden toteuttamisessa. Tanssitaide on hienoa, kun siinä toteutuu sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus. On hienoa, kuinka tanssijat voivat tuottaa iloa ja hyvinvointia myös yleisölle. Tamminen kertoi, että stipendi on samalla vakuus tanssijoille, että heille on 40 fania meidän Jean Sibelius klubissa.
Puheen patsaalla piti Ainolan museonjohtaja Julia Donner. Hänellä oli painavaa asiaa sananvapaudesta niin Sibeliuksen aikaan kuin nykymaailmassa. Donner totesi, että viime päivinä olemme kuulleet erilaisissa tilaisuuksissa, radiossa ja televisiossa Jean Sibeliuksen Historiallisia kuvia -sävelrunon viimeisen osan Suomi Herää, jonka tunnemme nimellä Finlandia. Helmikuun manifestin jälkitunnelmissa nuorsuomalaiset järjestivät marraskuussa 1899 Helsingissä mielenosoituksellisen Sanomalehdistön päivien juhlan Venäjän toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan omien lehtiensä puolesta. Sibelius piti itse sävellystä vähäpätöisenä muiden töidensä rinnalla, mutta teoksen merkitys onkin toisaalla. Se syntyi kannanottona sananvapauden puolesta, jota Venäjän tsaari Nikolai toinen manifestillaan muun muassa halusi kaventaa.
Lions Club Jean Sibeliuksen toimittama 17. Sibelius-kalenteri on Hannu Tammisen kokoama. Kalenterin sisällön ideointiryhmään osallistuivat hänen lisäkseen Jaakko Kuusela ja Kari J. Hietala.
Yhteiskuvassa ovat paikalle päässeet stipendien saajat Nina Holm, Helmi Häkkinen, Anniina Laakso, Heini Laaksonen, Niklas Linderoos, Samuel Saarikivi, Leo Salmio, Milla Tuominen ja Joona Uusitalo sekä lioneista Hannu Tamminen, Kari Raveala ja Vesa Salminen. (kuvaaja Kari J. Hietala) |
|
|
|
LIONSIT PUUNISTUTUSTALKOISSA AINOLASSA
Lions klubi Jean Sibeliuksen lionsit olivat puiden istutustalkoissa 8.5.2019 Ainolassa. Talkoissa istutettiin 400 tainta tarkkaan merkittyjen istutuskarttojen määräämille paikoille. Istutetut puulajit olivat kuusi, mänty ja rauduskoivu. Myöhempään ajankohtaan jäi vielä 50 hieskoivun istutus. Talkoot sujuivat pilvisessä ja sopivan viileässä säässä mukavasti. Aktiviteetin vetäjä lion Heikki Hurme kertoi, että kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja talkooporukka sai mielenkohotusta hyvästä työstä. Leijonien ohella yhteiskuvassa ovat Ainolan puutarhuri Oona Niiranen ja Metsänhoitoyhdistyksen Anni Laitamaa.
Jean Sibelius klubi on tehnyt pienempiä ja suurempia talkoita Ainolassa aina vuodesta 1985 lähtien. Silloin klubin ensimmäinen presidentti Jussi Sammalisto tiedusteli Ainola-säätiöltä, millä tavoin klubi voisi olla apuna Ainolan ympäristön hoitamisessa. Säätiön ehdotuksesta yhteistyö alkoi vuosittaisilla haravointitalkoita. Haravoinnin lisäksi 2000-luvulla on mm. torjuttu vesakoita, rakennettu iso lehtikompostori ja laitettu marjapensaille uudet tukikehikot.
AUTOPÄIVÄN 2022 LAHJOITUKSET SPR:N UKRAINAN HÄTÄAPUKERÄYKSEEN
Lions Club Järvenpää/Jean Sibelius on päättänyt lahjoittanut Koko Perheen Autopäivä – tapahtuman vuoden 2022 koko tuoton Suomen Punaisen Ristin kautta Ukrainan hätäapukeräykseen.
Tapahtuma pidettiin sunnuntaina 15.5. Autopäivän tuotto oli 4.226€ ja se lahjoitettiin
kokonaisuudessaan SPR:n kautta Ukrainan hätäapukeräykseen.
Punaisen Ristin apu on tavoittanut yli miljoona ihmistä (päivitys 30.3.)
Punainen Risti on auttanut yli miljoonaa Ukrainan kriisistä kärsinyttä ihmistä – Ukrainassa olevia ja sieltä paenneita. Tämä on suuri määrä, mutta se ei riitä. Avun tarve on valtava. Punainen Risti saa perille koko ajan enemmän apua. Olemme rakentaneet logistiikkaketjuja, ja auttajien lukumäärää kasvatetaan sekä Ukrainassa että sen lähialueilla.
Tällä hetkellä Punaisella Ristillä on Ukrainassa 10 000 vapaaehtoista ja yli 1 000 työntekijää. Lisäksi moninkertainen joukko Punaisen Ristin työntekijöitä ja koulutettuja vapaaehtoisia työskentelee kriisin parissa Ukrainan ulkopuolella, myös Suomessa.
Apua annetaan monin tavoin, muun muassa:
ruokaa - vettä – hygieniatarvikkeita – huopia – vaatteita – lääkintätarvikkeita - ensiapua ja ensiapukoulutusta - psykososiaalista tukea
Punaisen Ristin hätäapukeräykseen lahjoitetut varat käytetään Ukrainan kriisistä kärsivien ihmisten auttamiseksi. Avustustyö tulee jatkumaan pitkään, ja myös hätäapukeräyksemme jatkuu.
(kuva Kari J. Hietala)
PELASTUSARMEIJAN JOULUPADOILLA HYVÄ TUOTTO KORONA-AIKA HUOMIOIDEN
Lionsit hoitivat Pelastusarmeijan Joulupatakeräyksen Keski-Uudellamaalla korona-ajan muuttuneella konseptilla terveysturvallisuusseikat huomioiden. Perinteeseen tuli muutosta, kun padoilla ei voitu ottaa vastaan vaate- ja tavaralahjoituksia, koska Pelastusarmeija ei ole korona-aikana pystynyt kaikkia aiempia lahjoituksia käsittelemään. Lionsien piirissä hiukan pelättiin, miten ihmiset suhtautuvat, kun vaate- ja tavaralahjoituksia ei oteta vastaan. Asiasta tiedotettiin etukäteen ja padoilla oli asiasta kertovat laput. Hyvin lahjoittajat olivat tilanteesta selvillä ja padoilla kaikki sujui hyvässä hengessä ja tunnelma oli jouluinen.
.jpg)
Patavahdeille joulupatakeräys on omanlainen
joulun hyvänmielen keräys ja useat lionsit sanovat
että joulu alkaa padoilta. Järvenpäässä lionsit ovat
toteuttaneet joulupatakeräystä jo vuodesta 1995
lähtien. Keski-Uudenmaan muut lions-klubit ovat
olleet vuodesta 2000 mukana aktiviteetissa omilla
paikkakunnillaan.
Rahaa padoilta kertyi Keski-Uudellamaalla
Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa yhteensä
10 777,46 €, mikä on noin pari tuhatta euroa
vähemmän kuin edellisvuonna. Paikkakunnittainen
keräystulos oli seuraava: Järvenpää 7 569,32 €,
Tuusula 714,65 € ja Kerava 2 493,49 €. Lisäksi osa
lahjoitti keräykseen sähköisiä kanavia kuten
MobilePay:tä käyttäen, kertoo Järvenpään keräyspäällikkö Juhani Noso. Noso haluaa kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita patavahteja ja lahjoittajia sekä kauppiaita, jotka sallivat keräyspisteet tiloissaan. Lahjoitusten avulla voidaan helpottaa monen vähävaraisen elämää vuoden 2022 aika.
KUVA: Patavahteina K-Supermarketissa Järvenpäässä lionsit Juhani Noso (vasemmalla)
ja Olli Pennanen. (kuvaaja Kari J. Hietala)
[Sivun alkuun]
100 vuotta Joonas Kokkosen syntymästä
Järvenpään kaupunki ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto laskivat 12.11.2021 seppeleen säveltäjä 
akateemikko Joonas Kokkosen haudalle Järvenpään hautausmaalla. 13.11.2021 tulee kuluneeksi 100 vuotta Kokkosen syntymästä. Kaupungin puolelta seppelettä oli laskemassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen ja Musiikkiopiston puolesta rehtori Pirre Raijas.
Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentti Jani Uhlenius laski myös kukat haudalle. Klubilta oli myös lippuvartio haudalla. Joonas Kokkonen oli aikanaan Jean Sibelius klubin jäsen ja Jani Uhlenius oli hänen kumminsa. Lippuvartiossa olivat Pekka Säilynoja ja Erkki Tolonen. Tilaisuuden oli järjestänyt Hannu Tamminen. Lopuksi musiikkiopiston opettajat ja muut läsnäolijat lauloivat Joonas Kokkosen oopperaan Viimeiset Kiusaukset säveltämän Paavon virren.
Kuva: Vas; Pres. Jani Uhlenius, lippuvartiot Pekks Säilynoja, Erkki Tolonen (Kuva Kari J. Hietala)
Pentti Kurula eläkkeelle ja Perhetukikeskus Auerkulma 50 vuotta
Pentti Kurulalle koittavat ansaitut eläkepäivät. Hänellä on takana 37 vuoden työura Auerkulman Perhetukikeskuksessa, entisessä lastenkodissa. Vuosien aikana hän on tavannut lukemattoman määrän nuoria. Osa on viipynyt vain hetken, osa on asunut Auerkulmassa pidempään. Ennen sijoituksen syynä olivat pääasiassa huonot kotiolot ja vanhempien päihteiden käyttö. Nykyään on yleisempää, että syynä on nuoren omat erilaiset ongelmat. Ahdistus ja erilaiset mielenterveysongelmat sekä päihteiden käyttö ovat nuorilla entistä yleisempiä. Näistä seuraa usein vakavia ristiriitoja kotona ja vanhempien jaksamattomuutta. Nuoruuden haasteissa auttaminen on Perhetukikeskuksen motto, sanoo eläkkeelle jäävä Auerkulman esimies Pentti Kurula.
Yhteistyötä Lions Clubien kanssa 
Pentti Kurula on ollut aktiivinen verkostojen luoja. Yhtenä merkittävänä verkostoyhteistyökumppanina ovat olleet paikalliset lions clubit. Yhteistyöllä, joka on sisältänyt mm. raha- ja tavaralahjoituksia mutta ennen kaikkea talkootyötä, on Auerkulmaan saatu mm. nuorille itsenäistymisasunto, uuteen itsenäistymisyksikköön ensikäden keittiö- ja kodinhoitovälineet nuorille, ruuanlaittokursseja, avustusta retkikustannuksiin ym. Kolme paikallista Lions Clubia kävi 26.8.2021 muistamassa lahjoin ja lahjoituksin niin 50 vuotta täyttänyttä Perhetukikeskus Auerkulmaa kuin eläkkeelle lähtöjuhliaan viettänyttä Pentti Kurulaa. Kurula liittyi lions yhteistyön seurauksena noin 22 vuotta sitten Lions Club Järvenpää / Jean Sibeliukseen. Sibelius klubi muisti Perhetukikeskus Auerkulmaa 500 € lahjoituksella ja Penttiä mm. LC-lippalakilla. Klubin puolesta onnittelut ja muistamiset toivat presidentti Jani Uhlenius ja 1. varapresidentti Hannu Tamminen
Kuva: Vas; Pres. Jani Uhlenius, 1. varapres. Hannu Tamminen, Pentti Kurula
(Kuvaaja; Kari j. Hietala)
[Sivun alkuun]
Jani Uhlenius - Lions Club Jean Sibeliuksen presidentti
Jani Uhleniuksen toimikausi (2021–2022) Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidenttinä on alkanut. Jani on laajasti tunnettu musiikkialan ammattilainen. Hän on toiminut muun muassa sanoittajana, säveltäjänä, sovittajana, sessiomuusikkona ja kosketinsoittajana sekä laulajana. Vuonna 1945 syntynyt Uhlenius teki ensimmäisen keikkansa 10-vuotiaana isänsä kanssa. Jani Uhleniuksella on ollut lukuisia musiikkialan vaikuttajatehtäviä: mm. Suomen Työväen Musiikkiliiton puheenjohtaja 1993–2008, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n puheenjohtaja 2002–2007, Teoston puheenjohtaja 2006–2008, valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtaja sekä Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen. Jani Uhlenius on ollut myös toimittaja. Hän on toiminut Musiikkilehden päätoimittajana, musa.fi päätoimittajana ja kolumnistina mm. Nykypäivä-lehdessä ja Uutispäivädemari-lehdessä. Ansioistaan Jani Uhlenius on palkittu mm. Pro Finlandia mitalilla 2010.
Uhlenius on myös pitkän linjan leijona. Hän on ollut elämäntilanteen takia ollut välillä poissa toiminnasta mutta palannut aina takaisin. Omien sanojensa mukaan hän on tähän saakka yrittänyt välttää hallitusvastuuta lions clubissa mutta katsoo nyt ajan olevan oikea toimia myös tällä sektorilla yhdistyksen hallinnossa. Uhleniuksen teemana presidenttinä on Uutta luoden, perinteitä kunnioittaen. Hän korostaa lisäksi, että lionstoiminta on yhdessä tekemistä, jossa huumori saa kukkia. Perinteistä klubin kulttuuripainotukset ja hyväntekeväisyys ovat lähellä Jani Uhleniuksen sydäntä.
Aktiivista toimintaa 
Toimintakaudella 2021–2022 Jean Sibelius klubi aikoo toteuttaa koronarajoitusten niin salliessa perinteisiä aktiviteetteja sanoo lions presidentti Jani Uhlenius. Tällaisia ovat mm. Sibelius-kalenteri, hoitolaitosten joululaulukiertue, Pelastusarmeijan Joulupata-keräys, Sibeliuksen syntymäpäivän tapahtumat kuten soihtukulkue. Kolme kertaa toteutettu ja kahdesti koronapandemian takia peruttu Koko perheen Autopäivä toivotaan voitavan järjestää ensi keväänä. Keväälle ajoittuu myös Rantapuistotalkoot, jota aiotaan laajentaa entisestään. Samoin kevään merkkitapahtumiin kuuluu nuorten taiteiden opiskelijoiden muistaminen stipendeillä. Myös kulttuuripainoitteista uutta toimintaa on suunnitteilla klubin perinteitä vaalien mutta toteutus hakee vielä muotojaan. Presidentti Jani Uhlenius (Kuva; Kari J. Hietala)
Vuoden Leijona 2020-2021 Heikki Hurme sai kanuunan
Vuoden Leijonan palkitsemistilaisuus pidettiin Ainolan Cafe Auliksissa 10.6.2021. Vuoden Leijona -palkinnon eli Hannun Kanuunan tämän kertaisina jakoperusteina Hannu Sahanen kertoi Heikki Hurmeen pitkäaikaisen työn Ainolan ympäristön siistimisessä sekä kehittämisessä.Palkintojen jaossa olivat paikalla Hurmeen ja Sahasen lisäksi Pres Erkki Tolonen, edellinen palkinnon haltija Kari Raveala ja tiedottaja.
Kuva: Vas; Kari Raveala, Erkki Tolonen, Heikki Hurme,
Hannu Sahanen (Kuva; Kari j. Hietala)
[Sivun alkuun]
Stipendejä nuorille tanssijoille
Lions Club Jean Sibelius pääsi ilahduttamaan stipendeillä tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittaneet nuoret Kia Hautalan ja Reetta Muilun, kun he 9.6. saivat Keski-Uudenmaan Tanssiopistolla todistuksensa. He saivat todistukset tanssinopettaja Helena Toivoselta ja tanssiopiston rehtori Virpi Maisalalta. Stipendit tulivat yllätyksenä, koska nuorille ei ollut etukäteen kerrottu lionsien Sibelius-stipendeistä.
Virpi Maisala kiitti nuoria pitkä jännitteisestä työstä. Hän totesi, että nuorten tekemisestä näki, että tanssi on heillä DNA:ssa. Keskustelussa tuli esille myös poikkeusolot, joissa opinnot ja päättötyö piti suorittaa. Kaikki mahdolliset tavat olivat käytössä, jotta harjoitukset saatiin koronarajoitusten mukaan tehtyä.
Jean Sibelius lionsien puolesta yllätysvierailulle olivat tulleet presidentti Erkki Tolonen ja stipendi- ja
Sibelius-kalenteriprojektin vetäjä Hannu Tamminen sekä tiedottaja Kari J. Hietala. Puheen piti Tamminen. Hän kehotti nuoria unelmoimaan ja toteuttamaan unelmiaan. Stipendien toivotaan pieneltä osin auttavan taiteilijoita harrastuksen ja haaveiden toteuttamisessa. Tanssitaide on hienoa, kun tanssijat voivat tuottaa iloa niin itselleen kuin yleisölle. Tamminen kertoi, että Jean Sibelius klubilaiset ovat kulttuurin suurkuluttajia ja voivat olla tulevaisuudessa yleisössä nauttimassa palkittujen esiintymisestä. Varat stipendeihin lionsit ovat hankkineet jo 18 vuoden ajan myymällä ennen joulua Sibelius-kalentereita. Tanssitaiteilijoiden lisäksi stipendejä jaetaan musiikin ja kuvaamataiteen järvenpääläisille opiskelijoille. Jean Sibelius klubi vaalii säveltäjämestarin muistoa toiminnassaan.
Molemmat tytöt Kia Hautala ja Reetta Muilu kertoivat tanssiharrastuksen jatkuvat tulevaisuudessa jossain muodossa. Tämä ei olekaan ihme, sillä Kia on harrastanut tanssia jo 16 vuotta ja Reetta 13 vuotta. Molemmat nostivat tanssiharrastuksesta ja KETOn tanssiopetuksesta tärkeimmäksi asiaksi yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden. He myös kiittivät tanssinopettaja ja heidän päättötyöohjaaja Helena Toivosta vaikuttavimmaksi ja inspiroivammaksi opettajaksi. Lähiajan toiveissa nuorilla on päästä opiskelemaan kasvatustieteitä.
Kuva: Vas; Virpi Maisala, Kia Hautala, Reetta Muilu, Helena Toivonen, Hannu Tamminen ja Erkki Tolonen.(kuvaaja Kari J. Hietala)
[Sivun alkuun]
Klubin viime kauden presidentti ja Sibeliuskalenteri-projektin vetäjä Hannu Tamminen pääsi Järvenpää-talolla 25.5.2021 luovuttamaan stipendejä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston viidelle ahkeralle ja hyvin opinnoissaan edistyneelle nuorelle. Puheessaan stipendiaateille Tamminen totesi, että meillä kaikilla on unelmia ja kertoi hauskasti tositarinaa omalta kohdaltansa. Hän soitti teininä bändissä ja unelmoi muusikon urasta. Tamminen pääsi lähelle unelmaansa, kun hänen perustamansa yhtye voitti Rockin SM:n pian sen jälkeen, kun hän oli jättäytynyt siitä pois.Seuraava unelma toteutui paremmin. Tamminen unelmoi musikaalisesta jälkikasvusta, jopa perhebändistä. Tammisen kolmikko kävi KUM:in, kukin vuorollaan ja on nyt sijoittunut kulttuurialojen ammatteihin. Unelmointi jatkuu ja seuraavaksi Tamminen unelmoi lastenlastensa puolesta, kun hän kuuntelee yhdessä heidän kanssaan
Aarne Alligaattoria. .jpg)
Lions Club Järvenpää/Jean Sibelius on jo muutaman vuoden toiminut KUM-kummeina ja esim. auttanut musiikkileireillä. 18 vuoden ajan klubi on jakanut stipendejä järvenpääläisille kuva- ja musiikkitaiteen opiskelijoille, joiden tuotto on kerätty myymällä Sibelius-kalentereita. Stipendien antaminen ja hienon harrastuksen tukeminen on ollut suuri ilo leijonille ja kuvaa sitä arvostusta, jota koemme taiteiden parissa ponnistelevia kohtaan.
Stipendit jaettiin opettajakunnan ehdottamille henkilöille ja perustelut saajiksi olivat selkeät: Kaikki ovat ahkeria nuoria, jotka ovat edistyneet korona-aikanakin opinnoissaan loistavasti. Sibelius-stipendit saivat tänä vuonna musiikkiopistosta seuraavat henkilöt: Oskari Ahvenainen (piano), Helka-Maria Heikkilä (klarinetti), Anna Kulomäki (piano), Minttu Saarnio (piano) ja Jonna Takaneva (piano).
Kuva: Vas; Jonna Takaneva, Minttu Saarnio, Oskari Ahvenainen, Anna Kulomäki ja Helka-Maria Heikkilä.
(kuva Kari. j. Hietala)
[Sivun alkuun]
RANTAPUISTOTALKOOT – Leijonat siivosivat kulmia kuntoon
Järvenpään lions clubit järjestivät Rantapuistotalkoot 5.5.2021. Noin 40 leijonaa viidestä clubista (LC Järvenpää, LC Jean Sibelius, LC Ainot, LC Jannet sekä LC Vennyt ja Jussit) siivosi ison osan Rantapuiston rantaviivaa mädäntyvästä kortemassasta ja roskista. 2019 valmistuneiden kaarevien rantarakenteiden kohdalta haravoitiin myös syksyn lehdet ja Kasinonlahden sivulta nurmikkoalue. .JPG)
Maatuvaa jätettä saatiin yhden illan aikana yhteistyökumppani Alltimen järjestämille vaihtolavoille valtava määrä. Projektilla saimme puhtaamman ulko-olohuoneen järvenpääläisille ja hidastimme puistoalueen vesirajan ja Kasinonlahden rannan liettymistä ja umpeen kasvamista. Hanke oli samalla osa Lionsit puhtaamman veden puolesta -hanketta. Kuva 1
Tämä oli toinen vuosi, kun Rantapuistotalkoot järjestettiin. Vuosi sitten talkoot aloitti Lions Club Jean Sibelius. Myönteisen palautteen myötä aktiviteettia haluttiin laajentaa ja alkutalvesta Jean Sibelius clubi haastoi kaikki Järvenpään lions clubit mukaan. Clubit vastasivat haasteeseen myönteisesti ja näin saimme paljon laajemman alueen siivotuksi. 
Talkooillan aikana niin ohikulkijoilta kuin leijonilta tuli ideoita hankkeen laajentamisesta ensi vuonna kaupunkilaisille. Samoin Järvenpää facebook -ryhmässä tuli ehdotuksia Rantapuistotalkoiden laajentamisesta. Em. ryhmässä Rantapuistotalkoiden päivitys sai vuorokaudessa yli 1000 tykkäystä ja 68 kiittävää kommenttia. Talkoiden laajentaminen lienee hyvin mahdollista ensi vuonna koronarajoitusten hellitettyä.
Lämmin kiitos kaikille Rantapuistotalkoisiin osallistuneille lionseille sekä yhteistyökumppaneillemme Alltime, Kiinteistömaailma, K-Supermarket Pajala, Timo Oittinen, Heikki Hurme ja Terttu Sihvola-Rauttu, jotka mahdollistivat välinein ja tavaroin jätteen keräyksestä sekä talkoolaisille kahvittelun teltan suojassa sateisena iltana. Kuva 2
Kuva 1; Talkoilevat leijonat täyttivät lähes koko rannan.
Kuva 2; Järvenpään alueen lohkojohtaja Mauri Puljujärvi mukana talkoissa [Sivun alkuun]
Pelastusarmeijan Joulupadoilla hyvä tuotto koronavuonna
Lionsit hoitivat Pelastusarmeijan Joulupatakeräyksen Keski-Uudellamaalla vallinneessa koronatilanteessa terveysturvallisuusseikat huomioiden. Keräystulos oli hyvä. Rahaa kertyi Keski-Uudellamaalla Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa yhteensä 12 542,33 €. Tuotosta riittää apua monille vähävaraisille. Järvenpäässä lionsit ovat toteuttaneet joulupatakeräystä jo vuodesta 1995 lähtien. Keski-Uudenmaan muut lions-klubit ovat olleet vuodesta 2000 mukana aktiviteetissa omilla paikkakunnillaan. .jpg)
Paikkakunnittainen keräystulos oli seuraava: Järvenpää 9 473,91 €, Hyrylä 1 188,46 €, Kellokoski 535,71 € ja Kerava 1 344,25 €. Tavaraa eli vaatteita, leluja ja kirjoja tuli keräykseen Järvenpään keräyspäällikkö Juhani Noson mukaan todella paljon; mm. viisi täyttä peräkärryllistä Järvenpäässä. Lisäksi tuli ruokapaketteja ja makeisia mm. suklaata, jotka toimitettiin Järvenpään seurakunnan ja Vapaaseurakunnan kautta jakoon ennen jouluaattoa. Yhtenä yksityiskohtana Noso mainitsee, että hän punnitsi Järvenpään keräyksessä tulleet kolikot ja niitä oli yhteensä
21,1 kg. Noso kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita: lions clubeja, patavahteja, tavarankuljettajia ja lahjoittajia. Myös kauppiaita, jotka sallivat keräyspisteet tiloissaan hän kiittää. Noso kertoo, että joulupatakeräyksen hoitaminen on lionseille joulunalusajan hyvän mielen projekti ja iloitsee, että koronatilanteen aikanakin tämä tärkeä keräys saatiin hoidettua.
Lahjoitustavarat ja keräysrahat kuljetettiin Pelastusarmeijan toimipisteeseen Hakkilaan. Toimipisteessä tavarat lajitellaan ja jaetaan koko vuoden 2021 aikana tarvitseville. Tunnelma padoilla oli hyvä. Lahjoittajia oli pienistä lapsista, työikäisiin ja ikäihmisiin. Toiset jättivät lahjoituksensa pikaisesti mutta myös pidempiä tarinahetkiä koettiin.
(kuvaaja Kari J. Hietala)
[Sivun alkuun]
SEPPELEENLASKU SIBELIUS-PATSAALLE 8.12.2020
Jean Sibeliuksen syntymäpäivää ja suomalaisen musiikin päivää juhlistettiin 8.12.2020 poikkeuksellisesti vallitsevasta koronaepidemiasta johtuen. Perinteisiä kunnianosoituksia Sibeliuksen haudalla ei voitu järjestää, koska Ainola piti porttinsa suljettuna. Samoin Lions Club Jean Sibeliuksen vuodesta 1987 lähtien järjestämä Sibelius-soihtukulkue oli peruttu.
Juhlallinen seppeleen laskutilaisuus järjestettiin kuitenkin puolenpäivän aikaan Erkki Erosen veistämän säveltäjämestari Jean Sibeliuksen näköispatsaalla Järvenpää-talon vieressä. Patsaalle laskettiin Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Sibelius-seuran seppele ja Lions Club Järvenpää/Jean Sibeliuksen kukkalaite. Seppeleen laskivat kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ulla-Mari Karhu. Kukkavihon laskivat Lions presidentti Erkki Tolonen ja sihteeri Hannu Sahanen. Lions Clubin lippuvartiossa olivat Tapani Rahko ja Armo Puustinen. Pieni joukko yleisöä oli läsnä tässä tunnelmallisessa tilaisuudessa, jota myös aurinko valaisi.
Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen piti lyhyen puheen, jossa hän totesi, että Jean Sibeliuksen merkitystä Järvenpäälle ei voi liikaa korostaa. Järvenpäässä Sibelius sävelsi suurimman osan tuotannostaan ja asui Ainolassa vuodesta 1904 aikana kuolemaansa 1957 saakka. Naukkarinen kiitti Lions Club Jean Sibeliusta syntymäpäivän huomioimisen perinteen jatkamisesta tänä poikkeuksellisena aikana.
Presidentti Erkki Tolonen ja sihteeri Hannu Sahanen lukemassa kukkavihon nauhojen tervehdystä.
Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ulla-Mari Karhu laskemassa seppeltä. [Sivun alkuun]
YSTÄVYYSKLUBISOPIMUS JÄRVENPÄÄN JEAN SIBELIUS JA UNKARIN KÖKAPU
VÁCIN KLUBIEN VÄLILLÄ
LC Järvenpää / Jean Sibelius klubin ystävyysklubina toimi pitkään unkarilainen LC Kökapu Vác,
jonka toimipaikka Järvenpään kaupungin ystävyyskaupungissa Vácissa, joka sijaitsee
noin 30 km pohjoiseen Budapestistä. Ystävyysklubisopimus klubiemme välillä solmittiin 10.5.2005 Vácissa.
Kőkapu Lions Club Vác on perustettu 1993. Ystävyysklubimme web-osoite on
http://www.kokapulions.vac.hu/
Allekirjoitustilaisuuden lisäksi klubiemme jäsenet vierailivat aika-ajoin toistensa luona. Mm.
Sibelius klubista Yrjö Komulainen ja Jozsef Elsö olivat 28.-30.04.2007 virallisella vierailumatkalla
Vác’issa LC Kökapu’n kutsusta. Kökapu LC Vácista on ollut useampia kertoja vieraita
klubissamme. 2013 silloinen presidenttimme Heikki Hurme puolisoineen osallistui Kökapu Vácin
lions klubin 20-vuotisjuhliin. Vierailumatkoilla tutustuttiin aina klubin jäseniin ja aktiviteetteihin
sekä paikallisiin nähtävyyksiin. Kökapu Vác klubin toiminta on loppunut.
Ystävyyssopimus Nepaliin
Prakash Dhakal, tietokone, nettiyhteys ja Sindhuli Kamalamain jäseniä yli 5000 kilometrin päässä.
Lions ystävyysklubisopimus solmittiin LC Jean Sibeliuksen ja Nepalin LC Sindhuli Kamalamain välillä
Lions klubit Järvenpää/Jean Sibelius ja Sindhuli Kamalamai Nepalista allekirjoittivat marraskuussa 2020 juhlallisesti ystävyysklubisopimuksen. Allekirjoitustilaisuus hoidettiin korona-ajasta johtuen netissä Zoom-ohjelman välityksellä. Tilaisuus aloitettiin Nepalin ja Suomen kansallislauluilla. Sen jälkeen paikalla olleet jäsenet esittäytyivät toisilleen ja kuva tilanteesta heijastettiin valkokankaalle. Esittelyjen yhteydessä lausuttiin myös tervehdyssanat klubin jäsenten ja erityisesti presidenttien välillä.
Klubien presidentit Erkki Tolonen ja Sushil Kumar Devkota sekä kontaktihenkilöt allekirjoittivat ystävyyssopimuksen virtuaalisessa seremoniassa. Sopimuksessa sovittiin, kun se on mahdollista, klubilaiset tapaavat ja informaatiota vaihdetaan klubien välillä muutoinkin. Yhteistyöalueita ryhdytään selvittämään ja vahvistamaan siteitä klubien välillä.
Prakash Dhakal yhteyshenkilönä
Sibelius klubin nepalilaislähtöinen jäsen Prakash Dhakal oli aktiivinen yhteistyösopimuksen aikaan saamiseksi. Hänet nimettiin klubin yhteistyösopimuksen kontaktihenkilöksi. Lions klubi Kamalamain Surendra Shresthan on vastaavasti heidän kontaktihenkilönsä. Sindhuli lions club on perustettu 2009 ja siinä on jäseninä sekä naisia että miehiä. Ystävyysklubimme web-osoite on
https://e-clubhouse.org/sites/sindhuli_kamalamai/index.php
[Sivun alkuun]
Erkki Tolonen LC Jean Sibeliuksen presidentiksi
Erkki Tolonen on valittu LC Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentiksi kaudelle 2020–2021. Hänen teemanaan on Yhteisvoimin ja yhteistoimin. Tolonen korostaa, että lionstoiminta on yhdessä tekemistä toisten palvelemiseksi. Yksin olemme aika pieniä tekijöitä, mutta yhdessä voimme saada aikaan isoja hankkeita. Yhteisöllisyys on tärkeää klubin jäsenten kesken. Myös paikkakuntaa ja sen asukkaita halutaan auttaa lionstoiminnan sloganin We serve – Me palvelemme hengessä.
Tolonen liittyi lions-järjestöön 2016, kun hän oli jäänyt eläkkeelle ja halua oli mielenkiintoiselle palveluharrastukselle. Jean Sibelius -klubissa hän sai heti vastuullisen tehtävän, kun hänet nimettiin Punainen Sulka -keräyspäälliköksi. Keräys sujui hyvin ja klubi saavutti lions-liiton sille asettaman 10.000 € tavoitteen. Keräyksellä saadut varat käytettiin Suomen nuorten hyväksi. Tolonen on toiminut lisäksi kolme vuotta klubin koulujen suojatiepäivystysaktiviteetin vetäjänä ja aktiivisena osallistujana lähes kaikissa klubin aktiviteeteissa mm. järjestyksenvalvojana, Ainolan ympäristötalkoissa ja Sibelius-kalenterin myyjänä. Aktiivisuudestaan hänet palkittiin vuoden 2018 vuosijuhlassa Vuoden Leijonana.
Palveluaktiviteetteja
Sääntöjensä mukaan klubi vaalii säveltäjä Jean Sibeliuksen muistoa. Sibeliuksen muistoksi klubi mm. laskee syntymäpäivänä 8.12. seppeleen hänen haudallensa ja järjestää soihtukulkueen Järvenpään keskustassa. Muita Sibelius-aktiviteetteja on kalenteri, jonka tuotto jaetaan järvenpääläisille nuorille kuva-, musiikki- ja tanssitaiteiden opiskelijoille Sibelius-stipendeinä sekä talkoot pari kertaa vuodessa Ainolan ulkoalueen ja puutarhan hoidossa.
Klubilla on noin 20 aktiviteettia toimintasuunnitelmassaan. Klubin aktiviteettien suuri kirjo mahdollistaa sen, että jokainen jäsen voi valita itselleen osaamisen, mielenkiinnon ja ajankäyttömahdollisuuksien mukaan itselleen sopivia aktiviteetteja. Aktiviteeteista presidentti Tolonen mainitsee vielä eri lionsklubien, piirin ja liiton yhteiset hankkeet. Asuntomessuilla Tuusulassa C-piirin leijonat esittelevät lions-toimintaa. Lionsin Hyvän päivänä viikolla 41 järjestetään viime vuoden tapaan Diabetes-kävely. Lions-liitto järjestää 14.8. Helsingin rautatieaseman Asema-aukiolle ja Kolmen sepän patsaalle Leijona-tapahtuman. Tapahtumalla juhlistetaan sitä, että ensimmäinen Lions-klubi perustettiin Suomeen 70-vuotta sitten.
Hallitus 2020-2021
Presidentti Erkki Tolonen
Edellinen pres Hannu Tamminen, jäsenjohtaja
1 varapres Armo Puustinen, koulutusjohtaja
2 varapres Juhani Noso, palvelujohtaja
Sihteeri Hannu Sahanen
Tiedottaja Kari J. Hietala
Rahastonhoitaja Kari Raveala
Taloussihteeri Olli Pennanen
Klubi- ja juhlamestari Mika Stålberg
Klubin kv-johtaja ja Leoneuvoja Tapani Rahko
SIBELIUS-STIPENDEJÄ KUVA- JA MUSIIKKITAITEEN OPISKELJOILLE
Lions club Jean Sibelius on jo 17 vuoden ajan jakanut stipendejä järvenpääläisille kuva- ja musiikkitaiteen opiskelijoille. Tänä vuonna poikkeusolojen vallitessa ei järjestetty perinteistä yhteistä tilaisuutta, vaan stipendiaateille lähetettiin presidentti Hannu Tammisen kirje kotiin ja stipendirahat talletettiin asianosaisten pankkitileille. Palkittavia stipendiaatteja oli yhteensä 16. Lisäksi uutena tänä vuonna palkittiin neljä tanssijaa Keski-Uudenmaan Tanssiopistosta (K-U 15.6.).
Tamminen toivoi kirjeessään, että lionsien lahjoitus voisi pienessä määrin auttaa kutakin suunnitelmiensa ja haaveittensa toteuttamisessa. Hän totesi myös, että taidemuodon opiskelu on pitkäjänteistä työtä. Vaatii vuosien ponnistelua, että taidot riittävät käyttämään kunkin lajin ilmaisuskaalaa itseä ja yleisöä tyydyttävällä tavalla. Leijonat kiittävät siitä valtavasti työstä jokaista stipendiaattia, joka on palannut uudelleen ja uudelleen harjoitusten ääreen ja nyt saavuttanut tason, jota opettajatkin haluavat palkita. Stipendit luovutettiin opettajien ehdotusten perusteella.
Tamminen muistutti myös, että taiteen tekeminen on jaettua iloa. Palkitut voivat taidoillaan tuottaa hyvää mieltä ja piristystä yleisölle. Kannattaa muistaa yleisönsä, kun harjoittelee ja opiskelee. Varsinkin silloin kun työ ei etene. Lopuksi Tamminen halusi vakuuttaa, että stipendin myötä jokaisella stipendiaatilla on vähintään 40 leijonafania, jotka iloitsevat taiteilijoiden menestyksestä myös tulevina päivinä.
STIPENDIN SAAJAT
Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistos
ta Sibelius-stipendit sai viisi nuorta Samuel Saarikivi, Ester Sevilem, Mauno Törmä, Hanna Pyykkönen ja Daniel Sedergren. Samuel Saarikivi soittaa pianoa ja lisäksi viulua sivuaineena. Hän on poikkeuksellisen lahjakas ja motivoitunut oppilas, kuuluvat opettajien perustelut. Ester Sevilem opiskelee popjazz-laulua. Hän on duon jäsenenä todella motivoitunut opiskelusta ja edistynyt hyvin opinnoissaan. Mauno Törmä on sähkökitaran oppilas. Hän on myös duon jäsenenä todella motivoitunut opiskelusta ja edistynyt hyvin opinnoissaan. Hanna Pyykkönen on laulun opiskelija. Perustelujen mukaan hän on Lied-duon jäsenenä todella motivoitunut opiskelusta ja hyvin edistynyt. Daniel Sedergren on piano-oppilas. Hänet palkittiin myös Lied-duon jäsenenä todella motivoituneesta opiskelusta ja edistymisestä.
Sibelius-lukiosta palkittiin kolme nuorta Nelli Lehtorinne, Aaro Sihvonen ja Emmi Tuominen. Kaikkien osalta opettajien perustelut palkitsemiselle ovat lyhyet ja ytimekkäät: musiikillisista ansioista Sibelius-lukiossa.
Järvenpään lukion oppilaista stipendit jaettiin kahdelle soittajalle Tuukka Uusitalolle ja Tomi Kajasviidalle. Molemmat pojat ovat erittäin monipuolisia, mm. soittavat useita eri soittimia ja laulavat. Molemmat ovat olleet aktiivisia esiintyjiä lukiossa, opiskeluasenne on erittäin hyvä. Molemmat tekivät lukion musiikkidiplomin erinomaisella arvosanalla. Tuukka pyrkii musiikin ammattiopintoihin lukion jälkeen. Loistavia poikia, molemmat opettavat kehuivat palkittuja.
Kartanon koulusta stipendin saivat Niilo Nykänen ja Mikael Saine. Niilo Nykänen on erinomaisesti osoittanut musiikissa kunnostautumista tekemällä oma-aloitteisesti hienoja rumpu- ja bassosovituksia musikaalikappaleisiin sekä soittamalla aktiivisesti monia eri soittimia. Niilo myös otti hienosti ison roolin musikaalissa ja suoriutui siitä kiitettävästi. Musiikin tunneilla hän auttoi mielellään muita ja oli hyvänä esimerkkinä. Mikael Saine oli aktiivisesti mukana musiikin tunneilla ja soitti monipuolisesti eri soittimia. Hän otti ison roolin musikaalissa ja suoriutui siitä hyvin. Mikael auttoi tunnilla mielellään kavereita eri soittimissa ja oli hyvin mukana kaikessa tekemisessä.
Tuusulanjärven avoimen musiikkikoulun stipendinsaajat olivat Lauri Suokas ja Oiva Miinalainen. Lauri Suokas on ahkera kitaraoppilas, joka on edistynyt opinnoissaan ja on aktiivinen esiintyjä. Kitaransoiton ohella hän on opiskellut musiikinhahmotusaineita. Oiva Miinalainen on monipuolisesti musikaalinen oppilas. Oiva tekee omia sävellyksiä ja lauluja, soittaa klassista ja rytmimusiikkia, räppää sekä säestää muita soittajia. Oiva on äärimmäisen innostunut pianonsoiton opiskelija ja taitava esiintyjä.
Kuvataiteiden puolelta stipendin saivat kaksi Keuda Pekka Halosen akatemian opiskelijaa Anni Porkka ja Mia Maria Santala. Stipendiperusteluissaan opettajat painottivat heidän hyvää opintomenestystään Halosen Akatemiassa. Molemmat valmistuivat tänä keväänä kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta ja ovat nyt kuva-artesaaneja. Anni Porkka kertoo, että tykkään monista tekniikoista. Hänen suosikkejaan ovat guassi eli peitevärimaalaus, öljypastellit, taidegrafiikka, origamien taittelus sekä digitaalinen maalaus.
Varat Sibelius-stipendeihin Lions Club Jean Sibeliuksen jäsenet ovat hankkineet tuottamalla ja myymällä Sibelius-kalenteria. Vuoden 2020 kalenterin aiheena olivat patsaat, muistolaatat ja mitalit säveltäjämestari Sibeliuksesta. Kalenterin tietojen ja kuvien kokoamisen päävastuu oli tällä kertaa presidentti Hannu Tammisella.
PUKKILAHJOITUS AINOLAAN
Lions Club Jean Sibelius lahjoitti Heikki Hurmeen tekemät pukit Ainolaan 5.6.2020. Taiteilijakodin alueella tarvitaan pukkeja rajaamaan alueita ja polkuja, joille ei haluta vierailijoita turvallisuussyistä tai siksi, että alue ei kulu liiaksi. Vanhat pukit alkoivat olla huonossa kunnossa eikä niitä ollut riittävästi. Ainolan puutarhuri Oona Niiranen esitti lions Heikki Hurmeelle ajatuksen uusien pukkien tekemisestä. Hurme tarttui haasteeseen, kävi mittaamassa vanhat pukit ja alkoi rakentaa hiukan rakenteeltaan uudistettuja pukkeja. Hurme totesi, että se oli mukavaa puuhastelua koronakevääseen. 
Pukkien luovutus tehtiin remontissa olevan Ainolan päärakennuksen edessä Heikki Hurmeen ja Yrjö Lindbergin toimesta. Oona Niiranen ihasteli, että onpa hyvät ja vankat pukit. Pukit tulevat tarpeeseen ja varsinkin tänä kesänä tulee olemaan paljon ohjaustarvetta sekä koronatilanteen että remontin takia.
LC SIBELIUKSEN 35-VUOTISJUHLASSA PALVELUAATE KUNNIASSA JA JÄSENIÄ PALKITTIIN RUNSAASTI
Lions Club Järvenpää/Jean Sibelius on palveluklubi isolla P:llä. Klubin toimintaa leimaa lions-järjestön tunnuslause: Me palvelemme – We Serve. Klubi tunnetaan paikkakunnalla monista jo vuosia, jopa vuosikymmeniä jatkuneista palveluaktiviteeteista. 1984 perustetun klubin ensimmäinen pitkäaikainen aktiviteetti oli 1985 alkanut ns. Harjaantumiskoulun virkistyspäivä. Tätä erityislasten retkiperinnettä jatkettiin pitkälle 2010-luvulle. Samoin 1985 alkoi Ainolan haravointiaktiviteetti, joka kukoistaa vieläkin, ja Ainolan ulkoalueella autamme muutenkin, kuten tänä vuonna keväällä metsän istutuksessa ja syksyllä vesakon raivauksessa. 1987 alkoi Sibelius Soihtukulkue -perinne, joka tänäkin vuonna Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. hoidettiin mallikkaasti. Muut Järvenpään klubit osallistuivat myös tapahtumaan.
Seuraavat pitkäaikaiset aktiviteetit alkoivat 1990-luvulla. Sotiemme veteraanien vieminen vuosittain retkelle alkoi 1991. Heidän kanssaan käytiin mm. kesäteattereissa, kansallispuistossa, risteilyllä. Huippukohtana näiden kunniakansalaisten kanssa järjestetyistä retkistä oli käynti Mäntyniemessä tapaamassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta. Viimeinen veteraaniretki oli 2015 Aino kamarioopperaan Järvenpää-talolla. Sen jälkeen todettiin, että osallistujat ovat enää lähinnä perinneyhdistysten väkeä eikä sotiemme veteraaneja. Veteraanien kanssa järjestettiin vuosittain myös yhteislaulutilaisuus samoina vuosina kuin veteraaniretketkin. Sotiemme veteraanien iloksi klubimme tuotti Veteraanin Iltatähti musiikkinäytelmän, joka toteutettiin yhdessä LC Vennyjen kanssa ja esitettiin sekä Järvenpään että Tuusulan veteraanitapahtumissa. Varoja veteraanityöhön kerättiin monin tavoin ja yksi huomionarvoissa oli Veteraanin Joulutähti CD-singlen tuottaminen, jonka kappaleen sanoitti Vesa Lehtonen ja sävelsi Esko Palmasto molemmat jäseniämme.
Vuoden 1992 kohdalla on klubin 20-vuotishistoriikissa ensimmäinen maininta nuorisovaihdosta. Kansainvälinen nuorisovaihto on ollut erityisenä aktiviteettina klubissamme, mihin varmaan on vaikuttanut, että 1994-2001 kaksi lionsiamme – Pekka Luuk ja Tapani Rahko - olivat kumpikin kolme vuotta piirin nuorisovaihtojohtajina ennen Suomen Lions Liiton nuorisovaihtojohtajuutta.
Vuonna 1993 alkoivat hoitolaitosten joululaulukiertueet. Vanhusten hoitolaitosten lisääntyessä jatkuvasti Järvenpäässä on nyt jo seitsemän paikkaa, joissa käydään laulamassa ja laulattamassa joululauluja. 1995 aloitettiin Pelastusarmeijan Joulupata-keräyksen hoitaminen Järvenpäässä. Myöhemmin tämä aktiviteetti on levitetty muualle Keski-Uudellemaalle ja Lions C-piirin alueelle.
Pitkäaikainen aktiviteettiemme kohde, joskaan ei vuosittainen, on ollut Auerkulman lastenkoti, nykyinen Perhetukikeskus. Sinne viimeinen suurempi hanke oli kaikkien Järvenpään lions klubien yhteinen nuorten itsenäistymisasuntojen kalustusaktiviteetti. Tänä vuonna tuettiin nuorten kesäretkeä. Uudempia pitkäaikaisia palveluaktiviteetteja on 2008 alkanut Vanhusten kirkkoon kuljetus vanhusten kirkkopyhänä.
Yhtään väheksymättä aktiviteetteja, joilla olemme hankkineet varoja klubin aktiviteetteihin ja hallintoon, kuten Leijona-sinapin myynti, Tunnelmia Ainolasta LP-levy, Venny-Startti pyöräilytapahtuma (15 kertaa), järjestyksenvalvojakeikat, kävelykadun liputus, Sibelius-kalenteri ja Koko perheen Autopäivä, on klubimme toimintamme suola palveluaktiviteeteissa. Varojen hankintaa on tehty myös niin valtakunnallisiin kuin kansainvälisiin lionskampanjoihin. Valtakunnallista tunnetuin on Punainen Sulka -kampanjat, joita on ollut noin 10 vuoden välein. 2017 päättyneessä Punainen Sulka -kampanjassa klubimme saavutti sille asetetun tavoitteen 10.000 euroa, joka käytettiin nuorison hyväksi. Kansainvälisiä varainhankintakampanjoita ovat olleet mm. SightFirst tempaukset, joilla olemme työskennelleet auttaaksemme sokeita ja näkövammaisia. Maailmanlaajuisesti lionsien keräämillä varoilla on perustettu satoja silmäklinikoita ja pelastettu kymmenien miljoonien ihmisten näkökyky.
Lionspalvelussa on voimaa, joka voimaannuttaa myös tekijäänsä. Tekee hyvän ja iloisen mielen, kun voi auttaa vanhuksia kirkkoon, erityislapsia retkelle ja nuoria itsenäistymään tai välttämään syrjäytymisen. Kauden 2002-2003 presidenttimme Vesa Lehtonen sanoin: ”Palvelutyössä leijonatoiminta esiintyy parhaimmillaan, kohdistuu kotiseutualueelle ja sen vaikutus on suoraan todennettavissa”.
PALKITSEMISET 35-v JUHLASSA
Keudan Paatelassa vietetyssä 35-vuotisjuhlassa juhlapuheen piti klubistamme Suomen Lions Liiton puheenjohtajaksi valittu ja kansainvälisissäkin lions tehtävissä toiminut Tapani Rahko. Juhlan aikana klubin jäseniä palkittiin aktiivisesta toiminnasta. Rahkon lisäksi palkintoja jakoivat klubin presidentti Hannu Tamminen ja piirikuvernööri Hannu Hertti.
Arvokkaimpana palkintona jaettiin peräti seitsemän kansainvälisen Lions-järjestön perustajan mukaan nimetyn Melvin Jones -säätiön jäsenyyttä. Tämän tunnustuksen saivat Hannu Rappu, Yrjö Kukko, Pentti Kurula, Armo Puustinen, Timo Kauppi, Pekka Luuk ja Juhani Noso. Medal of Merit -mitalin saivat Heikki Hurme ja Kari J. Hietala. Yhden ruusukkeen ansiomerkin saivat; Reijo Stevander, Jaakko Kuusela, Matti Mankin, Timo Oittinen, Kari Raveala ja Hannu Tamminen. Pro Lion mitalin saivat klubin ensimmäinen presidentti ns. Charter Presidentti Jussi Sammalisto ja aiemmat presidentit Esko Palmasto ja Hannu Sahanen. Liiton ansiotähti -mitalin sai Lehtonen Vesa. Lisäksi Kari Raveala sai hienon Vuoden Leijona tunnustuksen ja kiertopalkinto Hannu Kanuunan vuodeksi haltuunsa.
VANHUSTEN YHTEISLAULUHETKISSÄ RAIKUIVAT KAIKILLE TUTUT JOULULAULUT
Lions-klubi Jean Sibeliuksen järjestämissä yhteislauluhetkissä järvenpääläisissä vanhusten hoitolaitoksissa lauletaan vanhuksille tuttuja joululauluja, joiden sanat osataan ulkoa jo kansakouluajoilta. Lauluhetket tuovat monia muistoja mieleen ja yleensä ne ovat hyviä muistoja. Tunteikkaat yhteislauluhetket ja niistä saatu palaute vanhuksilta ja hoitajilta vakuuttaa lionseille, että tämä on palveluaktiviteetti, joka kannattaa tehdä.
Hoitolaitosten joululauluaktiviteetti on alkanut vuonna 1993. Tänä vuonna siis kahdettakymmenettäseitsemättä kertaa peräkkäin LC Jean Sibelius laulajaveljet ja yksi siskokin tekivät joululauluaktiviteetin järvenpääläisiin vanhusten hoitolaitoksiin. Hoitolaitoksia joissa käydään laulamassa on yhteensä seitsemän ja osassa niissä on vielä eri osastoja. Siksi ei ole ihan yksinkertaista organisoida joululaulukierrosta. Organisointivastuun kantoi kuitenkin hienosti Armo Puustinen. Lionseja osallistui vaihteleva määrä eri kohteissa olleisiin tilaisuuksiin. Jaakko Kuusela kertoili välijuontoina tietoja laulujen, säveltäjien ja sanoittajien taustoista. Säestyksestä laulukierroksella vastasivat Tapani Rahko ja Hannu Tamminen.
Kirkkopihan palvelukodissa yhteislauluhetkeen osallistui ruokasalin täydeltä palvelutalon asukkaita. Asukkaat myös kommentoivat lauluvalintoja ja juontoja innokkaasti. Lauluhetken jälkeen taputukset olivat raikuvat. Vastuuhoitaja heitti ilmoille ajatuksen ”Tulkaa kesälläkin laulattamaan”. Yksi asukkaista luuli tilaisuutta luvan saatuaan kuvannutta lions-tiedottajaa toimittajaksi ja esitti toiveen, että joku toimittaja tulisi tekemään juttua hoidettavien elämäntarinoista. Hän kertoi, että palvelukodissa asuvilla on mielenkiintoisia tarinoita ja elämänkohtaloita.
YRITYSVIERAILU HELSINGIN MYLLYYN
Klubimme teki 27.11.2019 vierailun 1934 perustettuun ja 1992 Järvenpäähän siirtyneeseen Helsingin Myllyyn Nummenkylässä. Helsingin Mylly on perheyritys, jossa on 86 työntekijää ja liikevaihto on 42 milj. euroa. Liikevaihto jakautuu lähes tasan kolmeen osaan: kuluttajatuotteisiin, leipomo ja teollisuustuotteisiin sekä vientiin. Toimintaa on Järvenpään lisäksi Vaasassa ja Närpiössä. Pääkonttori sijaitsee Järvenpäässä. 
Meidät otti vastaan omistajasuvun jäsen Maret Puhk. Esa Vainikainen ja Martti Loikkanen esittelivät meille yhtiön toimintaa, lukuja ja tuotteita sekä veivät myllykierrokselle. Saimme todella asiantuntevaa opastusta ja kaikesta paistoi työntekijöiden ylpeys työpaikastaan.
Helsingin Myllyn tuotannossa luomutuotteet ovat isossa osassa. Samoin ovat erilaiset innovatiiviset tuotteet viljasta. Myös laatuun kiinnitetään paljon huomiota. Käytössä on mm. FSSC 22000 sertifikaatti ja luomusertifikaatti. Yhteiskunnallisia toimintoja yrityksellä on mm. yhteistyö lahjoittajana Vantaan Yhteinen pöytä -hävikkiruokaverkoston kanssa ja työllistämällä vaikeasti työllistettäviä osa-aikaisiin tehtäviin.
Vierailulla 9 lionsia ja ladyä
Presidentti Hannu Tamminen kiitti vierailumahdollisuudesta ja lahjoitti klubin puolesta Sibelius-kalenterin 2020 Maret Puhkille. Edustajillamme oli paljon kysymyksiä ja myönteisiä kokemuksia Myllärin tuotteista kuluttajana. Yritysvierailu oli monin tavoin silmiä avaava ja oli ilo päästä katsomaan merkittävän järvenpääläisen yrityksen toimintaa. Mukavaa oli että saimme vielä kassillisen Myllärin tuotteita tuliaisiksi kotiin.
MIKA STÅLBERG – HARRASTUKSENA HYVÄNTEKEVÄISYYS
HAAVEENA NUORILLE MOPOJEN KORJAUSPAJAMika Stålberg (50 v.) on ollut töissä mm. satamassa, logistiikka-alan työnjohtajana ja kouluttaja. Hänellä on avoauto, jolla on ajeluttanut vanhuksia, joilla ei ole liikkumismahdollisuuksia, katsomaan muuttuvaa Järvenpäätä. Lisäksi hänellä on neljä moottoripyörää. Hän on alkanut selvittää kaupungin kanssa, saataisiinko nuorille perustettua mopojen korjauspajan. Tästä saataisiin nuorille mielekästä tekemistä. Lisäksi korjauspajaan on suunnitteilla saada tarjolle koulujen ylijäämäruokaa. Lionsiin Mika kertoi halunneensa, koska haluaa olla mukana hyväntekeväisyydessä. |
|
AUTTAMISHALU NÄKYI JOULUPADOILLA
Paikkakunnittainen keräystulos oli seuraava: Järvenpää 12.255,15 €, Hyrylä 890,95 €, Kellokoski 431,84 €, Kerava 1.180,76 €. Järvenpään LC/Jean Sibelius -klubista Järvenpään keräyspäällikkö Juhani Noso oli hyvin tyytyväinen tulokseen ja hän kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita lahjoittajia sekä patavahteina ja lahjoitustavaroiden kuljettajina toimineita leijonia. Noso kertoo, että leijonat ovat saaneet paljon positiivista palautetta joulupatakeräyksen hoitamisesta padoilla asioinneilta ihmisiltä ja tietenkin Pelastusarmeijan kiitokset. Keräysvaroilla tehdään jälleen pitkään auttamistyötä vähävaraisten parissa. |
|
SIBELIUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄ – JÄRVENPÄÄLÄISTÄ JUHLINTAAJean Sibeliuksen syntymäpäivän vietto aloitettiin aikaisin klo 8 Ainolassa. Haudalla kaupungin seppeleen laskivat kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu. Lions klub Jean Sibeliuksen kukkalaitteen laskivat presidenttipari Hannu ja Liisa Tamminen. LC Jean Sibeliuksen lippuvartio ja pieni joukko yleisöä oli läsnä tässä tunnelmallisessa tilaisuudessa. Ainolan alue oli aamuvarhaisella vielä ohuessa lumipeitteessä ja lyhdyt valaisivat tienoon kauniiksi. Suomen lippu liehui komeasti niin syntymäpäivän kuin suomalaisen musiikin päivän kunniaksi. Ainolan portit ja kahvila Aulis olivat auki kaikelle kansalle ja Ainolassa järjestettiin myös konsertteja. SOIHTUKULKUE LC Jean Sibeliuksen järjestämä perinteinen Järvenpään lions-klubien yhteinen Sibelius-soihtukulkue sai vaeltaa räntäsateessa ja loskassa läpi Sibeliuksenkadun Sibeliuksen näköispatsaalle Järvenpää-talon edustalle. Jannella soi Finlandia kävelykadun kovaäänisistä, mikä aina luo hienon säväyksen kulkueeseen. Soihtukulkue on järjestetty jo vuodesta 1987 Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. Patsaalla Järvenpään Mieslaulajat esittivät Isänmaalle-laulun ja kukkalaitteiden laskun jälkeen Finlandian. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Sibelius-Seuran seppeleen laskivat Tuula Siltasari-Peltonen ja Jussi Sammalisto ja järjestelyistä vastaavan LC Jean Sibeliuksen puolesta kukkavihkon laskivat presidenttipari Hannu ja Liisa Tamminen. Puheen patsaalla piti Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Siltasari-Peltonen. TUULA SILTASARI-PELTONEN VALOTTI ELÄMÄÄ 100 VUOTTA SITTEN
Tilaisuuden jälkeen lionsklubin presidentti Hannu Tamminen kiitti Järvenpään Mieslaulajia, soihtukulkueeseen osallistuneita ja yleisöä. Yllättävän paljon oli yleisöä kehnosta säästä huolimatta katsomassa tilaisuutta Järvenpää-talon korjaustyömaatelineiden alla. Soihtukulkueen yksi pitkäaikaisista aktiiveista Heikki Hurme heitti ajatuksen, että voitaisiinko Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston kanssa tehdä jatkossa yhteistyötä, jotta hieno soihtukulkueperinne saisi lisää näyttävyyttä. |
|
SIBELIUS-KALENTERI 2019 –
|
|
LIONS JA DIABETESYHTEISTYÖJärvenpään klubit ovat lähteneet yhdessä toteuttamaan Lions-järjestön ns. viidettä 100-vuotishaastetta diabetes-teemalla. Presidenttien ja klubien diabetes-yhdyshenkilöiden kesken sovittiin, että LC Järvenpää/ Jean Sibelius pitää yhteyttä kaikkien klubien nimissä Järvenpään seudun diabetesyhdistykseen, joka toimii Järvenpään ja Tuusulan alueella. Diabetesyhdistyksen ja leijonien tapaamisessa saatiin nopeasti sovittua kuluvan kauden yhteistyömuodoista. Kävi ilmi, että diabetesyhdistys kaipaa tukea viestinnässä ja näkyvyydessä. Näissä asioissa leijonilla on rutiinia ja näin syntyi hetkessä kumppanuus, jossa kaksi vapaaehtoisjärjestöä voi tukea toisiaan yhteisen kohderyhmän palvelemisessa. Ensimmäinen yhteistyömuoto oli auttaa diabetesyhdistystä järjestämään asiantuntijaluento keinohaimasta. Leijonat perustivat viestiketjun naapurilohkojen klubien kesken (Tuusula ja Kerava), jossa kaikki lohkojen leijonat saivat pyynnön välittää ilmoitusta luennosta lähipiirissään kaikille, joita aihe saattaisi kiinnostaa. Leijona-tiedottaja teki lisäksi ennakkojutun paikallislehteen ja jakoi ilmoitusta facebookissa. Kaksi leijonaa oli auttamassa itse tapahtumapaikalla. Tilaisuus vetikin yli ennakko-odotusten ja paikalla oli 50 kuulijaa. Luennoitsija sisätautilääkäri Lorenzo Sandini sai muistoksi Sibelius-kalenterin.
Leijonat ovat järjestäneet myös laulavan pukin diabetesyhdistyksen lasten pikkujouluun. Kevääksi on suunniteltu yhteistä ruoanlaittokurssia erityisesti teineille. Diabetesyhdistys osallistuu myös neuvontapisteellä Koko perheen Autopäivä -tapahtumaan 28.4.2019 teemalla, jonka työnimi on ”Liikenneturvallisuus ja veren sokeri”. Järvenpäässä presidenttien kokous on aktiivinen forum, jonka kautta myös diabetes-hankkeesta on voitu tehdä ketterästi päätöksiä.
7.6.1917 Melvin Jonesin kutsusta kokoontui edustajia 27 liikemiesclubista Chicagoon perustamaan Lions Clubia. Klubimalli käänsi päälaelleen aiemmat liikemiesklubien tavoitteet. Liiketoiminnan lisäämisen sijaan lionit keskittyivät yhteisöpalveluun. Vuonna 1920 lionstoiminnasta tuli kansainvälistä, kun Kanadaan Windsoriin perustettiin klubi. Sen ensimmäisiä hankkeita oli uintiretken järjestäminen huono-osaisille pojille. Vuonna 1925 kansainvälisessä vuosikongressissa otettiin sokeiden auttaminen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä. Vuonna 1930 sokeiden valkoinen keppi tuli lionsaktiviteetin kautta käyttöön ja vuoteen 1956 mennessä USA:n jokaisessa osavaltiossa oli hyväksytty valkoisen kepin turvallisuuslaki. 1954 kansainvälisen kilpailun jälkeen valittiin viralliseksi motoksi ”We Serve”. 1968 perustettiin Lions Clubs Internationalin säätiö, jonne klubit ja yksityiset lionsit lahjoittavat varoja, joita jaetaan kansainvälisesti katastrofiapuna ja kehityshankkeisiin. 1987 järjestö muutti sääntöjään ja kutsui naisia jäsenikseen. 1990 järjestö aloitti ensimmäisen SightFirst -kampanjan vähentämään sokeutta. Kampanjan puitteissa kerättiin 182 milj. US dollaria 758 hankkeeseen 89 maassa. 2005 aloitetun SightFirst II -kampanjan avulla kerättiin yhteensä 205 milj. US dollaria erityisesti kamppailuun jokisokeutta vastaan. Lionstoiminnan 100 v. juhlien kunniaksi asetettu tavoite palvella kahden vuoden sisällä sataa miljoonaa ihmistä saavutettiin etuajassa jo 2016. Suomen ensimmäinen lionsklubi perustettiin 1950 Helsinkiin ja Järvenpään ensimmäinen klubi LC Järvenpää vuonna 1957. Vuonna 1958 Suomi jaettiin kolmeen lionspiiriin, kun klubeja oli jo 96 kpl. Heikki Aaltoilan sävellys Leijonamarssi valittiin 1963 viralliseksi säveleksi. 1972 järjestettiin ensimmäinen todellinen suurkeräys ”Punainen Sulka syöpätauteja vastaan”. 1982 Suomen Lions liittoon perustettiin pääsihteerin toimi. 1984 toteutettiin Operaatio Punainen Sulka sotaveteraanien hyväksi. Varoilla kunnostettiin 658 veteraaniasuntoa ja kuntoutukseen pääsi 4500 veteraania. 1988 suomalaiset perustivat ensimmäisen lionsklubin Unkariin ja Suomeen perustettiin ensimmäiset naisklubit. Itäblokin vapauduttua suomalaiset lionit olivat perustamassa ensimmäiset klubit myös Viroon, Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. 1990 toteutettiin Operaatio Sulka 90 vammaisten hyväksi. Vuoden 1999 huhtikuussa Pohjolan Punainen Sulka huipentui yleisökeräykseen. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari oli keräyksen suojelijana. Keräyksen varoilla tuettiin mm. Kosovon vanhuspakolaisia. Lionsin ja ulkoministeriön hanketuen avulla toteutettiin silmäsairaala Rathnapuraan. Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa 935 klubia, joissa on yhteensä noin 25.200 jäsentä. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö kirjoitti juhlivalle järjestölle tervehdyksensä Lion-lehden numerossa 3/2017: ”Lions-järjestön motto ”Me palvelemme” tiivistää hienosti liikkeenne hengen. Te klubilaiset toimitte pyyteettömästi ja ilolla muiden hyvinvoinnin puolesta. Jaan kanssanne ajatuksen siitä, että hyvän tekeminen tekee hyvää myös avun antajalle. Palveleminen, kuten te sitä kutsutte, ei ole raskas velvollisuus. Se on myös mitä suurimmassa määrin omaa elämää rikastuttava teko”. LC Järvenpää/Jean Sibelius vuodesta 1984 Järvenpäässä toimivista klubeista perustettiin toisena klubina vuonna 1984 LC Järvenpää/Jean Sibelius. Ensimmäinen naisklubi LC Järvenpää/Ainot perustettiin 1995. LC Järvenpää/Jannet perustettiin 1996 ja LC/Järvenpää/Vennyt perustettiin 1999; toimi nykyään yhtenäisklubina nimellä LC/Järvenpää/Vennyt ja Jussit. Siinä voi olla siis jäsenenä sekä miehiä että naisia. Aiemmin toiminut LC Pajala on yhdistynyt ns. vanhan klubin LC Järvenpään kanssa. Lisäksi Järvenpäässä on 1998 perustettu Lionsin nuorisojärjestö Leo Club Järvenpää. LC Järvenpää/Jean Sibelius on perustettu klubin nimikkosäveltäjämestarin syntymäpäivänä 8.12.1984. Klubi vaalii Jean Sibeliuksen muistoa ja työtä leijonille kuuluvien palvelu- ja hyväntekeväisyysaktiviteettien lisäksi. Klubi järjestää vuosittain joulukuun 8. päivänä Sibelius-soihtukulkueen läpi Järvenpään keskustan päätyen Sibeliuksen näköispatsaalle Järvenpää-talon viereen. Sibeliuksen syntymäpäivänä, jota liputetaan myös suomalaisen musiikin LC Jean Sibelius -klubin alkuna oli erityisesti Jussi Sammaliston ja Esko Palmaston halu päästä mukaan leijonatoimintaan. Siihen aikaan halukkaiden määrä paikkakunnan lionsklubiin oli kuitenkin niin suuri, että jonotus tuntui tuskastuttavan pitkältä ja niin ystävykset päättivät perustaa uuden klubin paikkakunnalle. Klubin nimeen haettiin lupa Sibeliuksen tyttäreltä Margareta Jalakselta. Jalas piti myös hienona ajatusta isänsä kunnioittamisesta soihtukulkueella aina 8. joulukuuta. Keskittyminen palvelemaan LC Jean Sibelius keskittyy toiminnassaan erityisesti palveluaktiviteetteihin. Tämä on ollut ominaista klubille koko sen toiminnan ajan. Vuosittain palveluaktiviteetteja on 15–20 ja monet aktiviteetit on toteutettu vuodesta toiseen ja osa jo vuosikymmeniä. Palveluaktiviteetit kohdistuvat pääosin veteraaneihin ja vanhuksiin sekä lapsiin ja nuoriin. Merkittävimpiä aktiviteetteja ovat olleet sotiemme veteraaneille ja Juholan koulun erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetyt virkistysmatkat, vanhusten hoitolaitoksissa järjestettävät joululaulutilaisuudet ja vanhusten kyyditseminen kirkkoon. Lions Questin kautta on koulutettu kasvattajia vahvistamaan nuorten itsetuntoa. Lions-nuorisovaihtoa olemme tukeneet kuten muutkin lionsklubit. Klubilla on omia kummilapsia niin Plan-järjestön kuin Suomen Lions liiton kummilapsitoiminnan kautta Sri Lankassa. Palveluaktiviteetillamme voi olla suuri rahallinen merkitys toiselle järjestölle. Tällainen on Pelastusarmeijalle 18 kertaa organisoimamme joulupatakeräys Järvenpäässä. Osallistumme myös MLL:n organisoimaan koulunaloituksen suojatiepäivystykseen. Pitkäaikaisia Noin viiden vuoden välein toistunut Punainen Sulka -kampanja on ollut klubissa iso ponnistus. Tänä vuonna klubi saavutti tavoitteensa ja lahjoitti PuSu-kampanjaan 9.898 euroa. Valtakunnallisesti tavoitteena on koota kesäkuun 2017 loppuun mennessä viisi miljoonaa euroa nuorten hyväksi Suomessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tiettävästi suurimman varainkeräyskampanjan teemana oli ”Tue nuorta itsenäisyyteen”. Ympäristönhoitoaktiviteeteissa klubi on myös kunnostautunut niin, että sai 2013 Lions-liiton kansallisen Ympäristöteko-palkinnon. Pitkäaikainen ja monia erilaisia palvelu- ja KOKO PERHEEN AUTOPÄIVÄ Ensimmäistä kertaa 23.4.2017 Järvenpäässä järjestetty KOKO PERHEEN AUTOPÄIVÄ - Tällä hetkellä klubissa on yhteensä 41 jäsentä, joista 10 kuuluu hallitukseen. Klubin jäseniä on ollut useita kertoja Lions piirin ja Suomen Lions liiton tehtävissä. Piirikuvernööreinä ovat 7.4.2015 Lions maailmanpresidentti
(kuvat Kari J. Hietala)
|
Näkyvyyttä on tuettu myös diabetes-viikolla siten, että leijonien kalenterimyynti ja diabetesyhdistyksen esittelypiste toimivat rinnakkain yhden päivän ajan 17.11.2018 paikallisessa kauppakeskuksessa. LC- diabetesyhteyshenkilö Hannu Tamminen yhdessä diabetesyhdistykseen puheenjohtaja Heli Alho-Mikkosen ja Timo Koiviston kanssa jakoivat tietoutta. Toisena yhteistyömuotona klubit ovat kustantaneet Oy Haima Ab -nimistä kirjaa Hyvinkään sairaalalle, joka jaetaan uusille lapsipotilaille. Kirjaerä riittänee noin vuoden tarpeiksi.
päivänä, viemme myös kukkatervehdyksen lippuvartion kera Ainolassa olevalle Jean ja Aino Sibeliuksen haudalle. Vuosittain toteutamme erilaisia talkoita Ainolan piha-alueen kunnostamiseksi ja hoitamiseksi. Klubi on koonnut 14 vuotena Sibelius-kalenterin ja jakanut kalenterimyynnistä saadut varat stipendeinä järvenpääläisille nuorille musiikin ja kuvataiteiden harrastajille. Klubilla on oma Sibelius-mitali, jota jaetaan ansioituneille kulttuurin, tieteen, taiteen ja muun yhteiskuntaelämän alueella kunnostautuneille henkilöille, joilla on usein jokin kytkös Sibeliukseen. Mitalin ovat saaneet säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen, YK:n ihmisoikeustarkkailija ja poliitikko .jpg)
Elisabeth Rehn, toimittaja Erkki Toivanen, Ainola-säätiön puheenjohtaja, professori Irmeli Niemi, näyttelijä Lasse Pöysti, oopperalaulaja
aktiviteetteja ovat myös kävelykadun liputuksesta huolehtiminen, Lasten kävelykatuhiihdon järjestäminen lumitilanteen niin salliessa, koulu- ja päiväkotilasten heijastinliivien lahjoittaminen ja vainajien hautaankantopalvelu sekä osallistuminen Venny-Startin järjestelyihin.
auttamisaktiviteetteja vuosien varrella sisältänyt suhde klubilla on ollut Auerkulman perhetukikeskukseen mm. itsenäistymishuoneiston rakentaminen ja itsenäistymisyksikön asuntojen sisustaminen. Viimeisin asuntojen sisustusaktiviteetti toteutettiin yhdessä muiden Järvenpään klubien kanssa ja samoin yhteisesti istutimme omenapuita Auerkulman itsenäistymisasuntojen pihalle. Tä nä vuonna klubin uusia hankkeita on ollut istuttaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla-vuoden ja kansainvälisen lionstoiminnan
btapahtuma toi uuden ja näyttävän aktiviteetin klubin toimintaan. Tilaisuudessa Järvenpään torilla esiteltiin uusia autoja ja myös vähän vanhempia autoja. Ohjelmalavalla oli musiikkia ja esittelyjä. Torilla ja kävelykadulla sai tietoa autoiluun liittyvistä palveluista. Koska kyseessä oli koko perheen tapahtuma, lapsille oli tarjolla kuvasuunnistusta ja mm. ilmapalloja. Tapahtuma onnistui hyvin, ja se saa jatkoa vuoden kuluttua, lupasi klubin presidentti Juhani Noso.
olleet Pekka Luuk, Tapani Rahko ja Vesa Rauttu. Edellä mainitut ovat olleet myös Suomen Lions Liiton hallituksessa ja sen tehtävissä. Pekka Luuk on toiminut liiton varapuheenjohtajana ja Tapani Rahko liiton puheenjohtajana. Tapani Rahko on ollut jopa Lions-järjestön kansainvälisenä johtajana. 
