LOIMAAN LIONS CLUBIN 60-VUOTISJUHLAHISTORIIKKI
|
Perustamisjuhla |
Tasan 60-vuotta sitten alkoi saviseudulla uudenlainen hyväntekeväisyystoiminta. Suomeen oli viisi vuotta aikaisemmin rantautunut Lions-toiminta eikä saviseudulla oltu tällä kertaa jähmeitä. Loimaan seutukunnan ensimmäistä klubia oli perustamassa 18 lionismista kiinnostunutta miestä. Perustamisen taustalla oli Lions-siemenen kulkeutuminen Hämeenlinnasta veli Reino Leppäkosken mukana Loimaalle ja hänestä tuli myös klubin henkilökohtainen kummi sekä hänen edustamastaan LC Hämeenlinnasta klubimme kummiklubi. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Loimaan Seurahuoneella kesäkuun 28. päivänä pidetyssä perustamiskokouksessa veli Kauko Ketola. Perustamiskokouksessa oli mukana myös varapiirikuvernööri Sifar Saber Porista. Klubi aloitti virallisesti toimintansa 1. päivänä heinäkuuta ja perustamisjuhla eli ns. Charter Night oli 5. marraskuuta 1955, siis tasan 60 vuotta ja yksi päivä sitten. Myöhemmin Lion Club Loimaa on itse ollut perustamassa LC Euraa, Loimaa/Tähkää, LC Ypäjää ja LC Loimaa/Koskia. |
Lions Club Loimaan perustajajäsenet
|
Boris Björkbom Nestori Heinonen Oiva Hyhkö Matti Kemppainen Kauko Ketola Reino Leinonen Toivo Lääperi Tauno Markkula Kalle Mäkelä |
Sulo Olenius Heikki Perho Antti Piispa Pauli Rissanen Matti Sauramo Vihtori Seivo Kaarlo Tohka Erkki Toivonen
|
Klubitoiminnan alkuvuodet olivat aktiivista lions-aatteen tunnetuksi tekemistä Loimaalla. Klubi liittyi veripalveluun, ryhtyi jakamaan joulupaketteja, järjesti hyväntekeväisyysjuhliksi kutsuttuja yleisöjuhlia Heimolinnassa. Joulupakettien jako alkoi heti saman vuoden jouluna. Nuoret ja lapset ovat olleet aina lähellä Leijonien sydäntä ja niinpä myös ns. kiri-stipendien jako koululaisille alkoi klubitoiminnan varhaisessa vaiheessa. Yhteiskoulun pulpettirahasto karttui ja sen järjestämät leijonahiihdot saivat palkintolusikkansa. Myös opintoneuvonta kuului klubimme toimintoihin sen alkuaikoina.
| Aktiviteetit ovat olennaisin osa Leijonatoimintaa. Varainhankinta hoitui klubin alkuvuosikymmeninä mitä moninaisimmilla tavoilla. Mainituissa yleisöjuhlissa esitettiin näytelmiä, 7. toimintavuonna Pinsiön paroni, 8 toimintavuonna Kunnioittaen ja 13. toimintavuotena Onnellinen Sakari. Alkuvuosina toteutettiin myös romunkeräys, bingo, huutokaupat ja tauluarpajaiset. Pidempiaikaisia aktiviteetteja olivat jääveikkaus, verokalenteri sekä Punainen Sulka ja Punainen sydän-myyntikampanjat, joista viimeisimmät ovat jatkuneet näihin päiviin asti. |
Onnellinen Sakari |
Klubi oli liikkeellä myös muutenkin kuin pelkästään rahankerääjänä. Kotiseutua palveltiin alkuvuosina esimerkiksi kirjakeräyksellä Kunnalliskotiin ja Kauppaoppilaitokselle ja Ahonurmen-muistonäyttelyn ja Sinisalo-iltojen järjestelyillä.
Vuosikymmennien aikana ovat klubikokoukset olleet oivia tilaisuuksia oppia uusia asioita. Erilaisia veljien pitämiä esitelmiä on kuultu alusta lähtien kunkin ammattiin, harrastukseen tai johonkin erityiseen mielenkiinnon kohteeseen liittyen. Ihan ensimmäinen esitelmän piti veli Boris Björkbom ja aiheena oli kananmunien markkinointi.Varhain tuli kuvaan myös kokouksien yhteydessä toteutettavat vierailut erilaisiin teollisuuslaitoksiin, yrityksiin tai yhteisöihin. Jäsenistölle alettiin järjestää myös teatterimatkoja ja muuta kulttuuritoimintaa jonka tarkoitus oli lisätä veljien yhteishenkeä. Myös ladytoiminta oli alkuaikoina hyvinkin vilkasta kuukausittaisten ompeluiltojen merkeissä. Yhteiskunnan muuttumisen myötä on ladyjen rooli klubin toiminnassa muuttunut. Nykyisellään ladyt ottavat osaa toimintaan enimmäkseen virkistystoiminnan merkeissä veljien rinnalla.
Klubimme viimeisimmän kymmenen vuoden aikana toiminta on jatkunut pääosin alkuvuosikymmenien malliin. Klubikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja hallitus on parin viime vuoden aikana kokoustanut kahta viikkoa ennen kuukausikokousta. Klubin tärkeimpänä varainhankintamuotona on jo pitkään ollut mainostaulu, joka on taannut vakaan tulonlähteen. Toinen jatkuva aktiviteetti on ollut joulukorttikeräys. Tavoitteena ollut näiden lisäksi keksiä vuosittain ainakin yksi muu tulonlähde. Normaaliin toimintakauden ohjelmaan on kuulunut edelleen klubikokouksissa pidettävät esitelmät, joita on ollut vähintään yksi vuodessa sekä ainakin yksi matkakokous, jossa käydään tutustumassa johonkin yritykseen tai yhteisöön, ja jonka bussimatkan aikana hoidetaan kuukausikokouksen asiat. Kuukausikokouksissa esitelmiä on kuultu mm. sotilastarkkailijana olosta Afrikassa, dekkarikirjallisuudesta ja kiven jalostamisesta raakakivestä hyödykkeeksi. Matkakokoukset ovat suuntautuneet mm. Turun Laivastoasemalle, Olkiluodon ydinvoimalalle, Porin Prikaatiin ja paikallisesta yrityksestä esimerkkinä Vallox OY:n.
Vuodenkiertoon liittyviä asioita on myös kiristipendien jakaminen Loimaan kouluille syyslukukauden päätöksessä jaettavaksi, itsenäisyyspäivän lippuvartio, leijona-pyhään osallistuminen, sekä nyt jo perinteeksi muodostuneet siivoustalkoot ja Lions-vaihto-opiskelijan lähettäminen ulkomaille. Joulupakettien jaosta jouduttiin luopumaan koska kiristynyt lainsäädäntö yksityisyyden suojan osalta teki tarvitsijoiden kartoittamisen liian hankalaksi.Tärkein toiminta on tietenkin avustusten jakaminen, jotka jaetaan keväällä hakemuksien perusteella ja tavaksi on tullut, että avustusten saajat lähettävät edustuksensa kevään siivoustalkoisiin laittamaan kaupungin keskustaa edustuskelpoiseen kuntoon. Kauden päättää edelleenkin perinteen mukaan presidentin vaihtajaiset.
Kaupunkilaisille ulospäin näkyvä klubilahjoitus 55-vuotisjuhlan kunniaksi oli keinu kirjaston viereiseen MML-leikkipuistoon.
Vuonna 2011 otettiin käyttöön klubin epävirallinen sisäinen palkitsemisjärjestelmä. Leijonan Sarvi-palkinnon, joka muistuttaa erehdyttävän paljon rautakankea, saa vuosittain sellainen veli joka on sarven edellisen omistajan mielestä toiminut ansiokkaasti klubissa edistäen Lionismin perusarvoja.
Uutena vanhana asiana on edellisen toimintakauden aikana klubikokoukseen elvytetty ”3 minuuttia Lionismia”, jossa klubin jäsenet vuorollaan kertovat muille veljille Lions-toiminnan perusperiaatteita.
Nykyaika on asettanut Lions-toiminnallekin haasteensa. Kansainvälisessä organisaatiossa ollaan jo vuosia oltu huolestuneita Lionsien määrän vähenemisestä maailmalla. Jäsenet ovat vähentyneet myös Suomessa ja Loimaalla. 2000-luvulla klubeja haastettiin arvokeskusteluun tavoitteena uudistaa Lionismin arvoja ja ilmettä ja sitä kautta innostaa uusia ihmisiä mukaan ja jopa kasvattaa jäsenistön määrää. LC Loimaakin kävi arvokeskustelun ja totesi, että uudistuminen pelkästään uudistumisen vuoksi ei voi olla tavoite. Klubissa on 49 jäsentä ja sitä pidetään sopivana. Ei siis ollut tarvetta kasvattaa jäsenmäärää vaan todettiin kyseisen määrän olevan riittävä kunhan jäsenistö on laadukasta ts. osallistuu toimintaan aktiivisesti. Arvotkaan eivät jäsenistön mielestä tarvinneet ”reeraamista” vaan klubi voi jatkossakin olla omalla tavallaan konservatiivinen jäseniensä näköinen klubi, on se sitten hyvästä tai pahasta. Haluttiin vielä muistuttaa, että asioiden arvo syntyy niukkuudesta kun kaikki ei ole kaikkien saatavilla, siis myöskään jäsenyys Lions-klubissa.
|
Veteraanitalkoot 2015 |
Mikä sitten on 60-vuotiaan klubimme tulevaisuus? Valitulla linjalla tullaan jatkamaan ja se on hyvä. Klubimme säilyy jäsenistönsä ja ympäristönsä arvostamana klubina tekemiensä valintojen seurauksena. Tarjoamalla mielekkään tavan auttaa muita ja samalla tutustua muihin samoin ajatteleviin ihmisiin antaa mahdollisuuden jatkaa ja kehittää toimintaa niin että varmasti tullaan viettämään klubin 100-vuotisjuhlaakin. |
