Kuvassa klubin alkutaipaleen veljiä: Mättö, Juurioja, Salonen, Mela, Heikkilä ja Salo.

Lions Club Kokemäen historiaa

Suomen 28. Lions-klubi perustettiin Kokemäelle 5.1.1955 LC Rauman toimesta. Raumalaiset saivat tehdä Kokemäelle kaksi matkaa, sillä perinteiseen suomalaiseen, satakuntalaiseen ja varsinkin kokemäkeläiseen tapaan uuteen aatteeseen suhtauduttiin epäillen.

Raumalaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan LC Kokemäki perustettiin e.m. päivänä kummeinaan Aatos Ranta ja Esko Ajanko, joista ainakin ensinmainittu on tunnollisesti hoitanut kummintehtävät osallistumalla klubin vuosijuhliin säännöllisti aina viime vuosiin saakka.

Perustamisvaiheessa klubin muodostivat Heikki Airola, Aarre Castren, Sakari Hyyti, Erkki Mela, Lasse Nortiala, Pentti Salo, Tauno Salonen ja Tauno Tuominen. Myöhemmin klubia täydennettiin kutsumalla jäseniksi Eino Heikkilä, Erkki Horelli, Jorma Juuri-Oja ja Heikki Viinikka ja edelleen Einari Mättö, Lauri Salo ja Lauri Talonen. Näitä viittätoista pidetään klubin perustajajäseninä. Neljä heistä Tauno Salonen, Erkki Horelli, Eino Heikkilä ja Pentti Salo muodostivat aina 1990- luvun alkuun asti ensinmainitun johdolla perusleijonien joukon, jotka seurasivat kiinteästi klubin toimintaa, toivat esille mielipiteensä ja joita kuunneltiin. Kaksi ensinmainittua ovat toimineet myös piirikuvernööreinä.

Tällä hetkellä ei perustajajäsenistä ole enää kukaan mukana klubin toiminnassa. Viimeisenä heistä mukana ollut Pentti Salo kertoi ensimmäisen hallituksen valinnasta: Kummit määräsivät: "Sinä rupeat presidentiksi ja sinä sihteeriksi jne.". Joskus 1980-luvulla klubitoimintaa seuratessa tuli mieleen, mitä klubille tapahtuu, kun ei ole mukana tällaisia "perusleijonia". Uusia toimeksisaavia leijonia on kuitenkin noussut tilalle ja klubin toiminta on jatkunut yhtä aktiivisena.

Klubin ensimmäisiä suuria aktiviteetteja on ollut Vuollekodin aikaan saaminen Kokemäelle. Siihen eivät leijonien varat luonnollisestikaan riittäneet, vaan avustusta on saatu mm Raha-automaattiyhdistykseltä. Vuollekoti on yksityinen vanhainkoti, jota ylläpitää kannatusyhdistys, jota leijonat tarpeen mukaan ovat tukeneet myöskin varsinaisen rakentamisen jälkeen. Sen vanhin osa vihittiin käyttöön 1965 ja sitä on myöhemmin laajennettu.

Suurin klubin aktiviteeteista on ollut Teljän Messut. Ne on järjestetty kaikkiaan viisi kertaa, ensimmäiset olivat vuonna 1967 ja viimeiset 1984. Tällainen suurtapahtuma on varsin tuottoisa, ja se mahdollistaa seuraavina vuosia merkittävää lahjoitustoimintaa leijona- aatteen periaatteita noudattaen. Tämän kokoinen aktiviteetti tarvitsi toteutuakseen kaikkien Kokemäen lionsklubien leijonien ja ladyjen 2-3 vuoden työpanoksen. Miksi sitten Teljän Messut loppuivat? On todettava, että aikansa kutakin. Tuli jonkinlainen messuväsymys, valitut uudet leijonat kieltäytyivät jäsenyydestä "kun on ne Teljän Messut", ei löytynyt uutta messujohtajaa kaikkien viisien messujen päätoimikunnan puheenjohtajan Tauno Salosen ilmoittaessa, ettei ole enää käytettävissä.

Ladyjen aktiivinen osallistuminen Teljän Messujen järjestämiseen pani alulle ladytoiminnan, joka jatkuu edelleen kerran kuukaudessa tapahtuvine kokoontumisineen joko erikseen tai yhdessä miesten kanssa esimerkiksi yhteisten retkien muodossa.

Klubin pitkäaikaisin ja edelleen jatkuva aktiviteetti on tukkiakseliveikkaus. Mikä on tukkiakseli? Se on puusta valmistettu koskenlaskija, joka sijoitetaan jäälle n.s. vanhan sillan yläpuolelle. Arvan ostajan on veikattava, milloin tukkiakseli alittaa vanhan sillan joko veteen suistuneena tai jäälautalla laskien

Jäsenten kannalta miellyttävin aktiviteetti on jokasyksyinen teiden aurausviittojen valmistus. Se tarjoaa sopivaa liikuntaa ja ulkoilua pääosin henkistä työtä tekeville leijonille.

Uusimmat 1990-luvun aktiviteetit ovat Tulkkilan yö - tapahtuma ja Kokemäen Joulun -lehden julkaiseminen. Nämä vaativat niin leijonilta kuin ladyitäkin melkoista työpanosta, mutta sitä näyttää löytyvän.

Historiikin kokosi Juhani Hyvätti