LC Kiikoinen henkilöhistoriaa

Klubin perustava kokous pidettiin Kiikoisten kunnantalolla 30.10.1962.

15 perustajajäsentä olivat:

• Esko Haaparanta
• Uuno Pasonen
• Jussi Halminen
• Timo Perähuhta
• Arvi Hauhia
• Olavi Reikko
• Pentti Kallio
• Eero Salo
• Antti-Matti Kankaanhuhta
• Väinö Salonen
• Esko Niemensivu
• Hannu Tuomola
• Tauno Niittumaa
• Rauni Viitala
• Erkki Nykänen

Perustajajäsenistä nuorin (Kankaanhuhta) oli 23-vuotias, ja vanhin (Salonen) 50-vuotias. Pasosen tietoja ei ole, hän muutti Kärsämäelle heti 1963. Keski-ikä oli 37 vuotta. 50-vuotisjuhlavuonnamme 2012 Kiikoisten klubin keski-ikä oli 59 vuotta, nuorin oli 40-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kummiklubimme oli LC Kauvatsa, jonka presidentti oli tuolloin Martti Knuutila. Heti vuoden 1963 alussa mukaan tulivat Risto Honkanen, Pentti Yli-Perttula ja Auli Penkkimäki. 50 vuoden aikana klubissa on ollut kaikkiaan 67 jäsentä. Nyt meitä on 24 kpl. 3 jäsentä on kuollut klubissa oloaikanaan, ja 40 eronnut (joista muutama siirtynyt toiseen klubiin). Yhtäjaksoisesti alusta asti Kiikoisten klubissa on ahertanut perustajajäsen Antti-Matti Kankaanhuhta. Perustajajäsen Jussi Halminen oli välillä 26 vuotta LC Kauvatsan ja LC Kokemäki Teljän riveissä, joissa eteni piirikuvernööriksi asti. Saimme Jussin takaisin vuonna 1993. Lion Matti Rintala on pitkäaikaisimpia jäseniämme, hän on toiminut aktiivisesti klubissamme 1970- luvun alkupuolelta asti.

Kokouksista

Perustamiskokouksen jälkeen on kokoonnuttu enimmäkseen leijonien kodeissa. Kotikokousten myötä ovat myös perheet tulleet tutummiksi, ja leijonien sekä ladyjen välinen kaveruus ja ystävyys on vahvistunut myös muussa arkisessa elämässä.

Kuivahkojen kokousasioiden väliin ja päätteeksi lähes aina on sisältynyt huumoripitoista ja/tai opettavaista tarinointia. Toisinaan kokouksen päätteeksi on ollut illan isännän järjestämää ohjelmaa. Esitelmiä on pidetty eri aiheista, esimerkiksi viljanäytteen otosta, pukinsarvitorven teosta ja kouluasioista. Matkakertomuksia on kuultu niin läheltä kuin kaukaa. Arvauskilpailuja on ollut monelaisia, on päätelty kaurakasan tai sokerijuurikkaan painoa, tai maisteltu eri juomien makuja. Aina on tieto lisääntynyt.

Oheisohjelma on useimmiten ollut halutumpaa kuin kokousrutiinit. 14.9.1988 kokouksessa suunniteltiin, että jämäköitetään kokouksia, vapaan sanan aika alkaa viimeistään 20.15.

Vaikein kokousasia on lähes poikkeuksetta ollut seuraavan hallituksen valinta. Mitä ankarimpia pyristelyitä ja sulavimpia selittelyitä on nähty ja kuultu etenkin presidentin ja sihteerin valintojen yhteydessä. Viime aikoina tosin on ollut joitakuita tilapäiseen mielenhäiriöön joutuneita, jotka ovat ottaneet tehtävän nöyrästi vastaan tai jopa ilmoittautuneet vapaaehtoisesti.

Arkistonhoitajan tehtävää ei Lion-järjestön alataso tunne lainkaan, eikä Kiikoisten klubi senkään vertaa. Osa pöytäkirjoistakin on yhä kadoksissa. Toisaalta jokunen pahvilaatikollinen sekalaista materiaalia oli tarkoin tallessa.

Matkakokouksia on jonkin verran pidetty, ja trendi on iloksemme vahvistunut. Löydetyistä pöytäkirjoista ilmenee, että ainakin 12.3.1980 kokoustettiin Porissa Rauni Viitalan luona, ja 8.2.1995 Kokemäellä Jussi Halmisen kotona. Viime vuosina olemme olleet kokouksessa ainakin Porissa, Huittisten Pahkaparatiisissa, Nokian keilahallimatkalla, metsässä Välimaan laavulla, Vähähaaran kylätalolla, Kankaanpäässä pankilla, jääkiekko- ja lento-pallomatkan yhteydessä ja tietysti vahdinvaihdon yhteydessä eri kohteissa.

Kokoustarjoilujen rajoittamisesta jo 13.2.1963 päätettiin, että ei saa tarjota kuin 3 lajia kahvin kera.

Teksti: Jarmo Sirola