Historia – LC Juupajoki

Lions-aate syntyi Yhdysvalloissa 1917 ja sen yhtenä merkittävänä tavoitteena on kannustaa palvelunhaluisia ihmisiä työhön paikkakuntansa hyväksi ilman henkilökohtaista taloudellista hyötyä sekä tehokkaaseen ja korkeat eettiset vaatimukset täyttävään toimintaan kaupan, teollisuuden, eri ammattien ja julkisen toiminnan alalla sekä yksityisissä yrityksissä.

Lions-aate levisi ja kulkeutui myös Suomeen niin, että maamme ensimmäinen klubi, LC- Helsinki, perustettiin vuonna 1950. Tämän jälkeen uusia klubeja alkoi syntyä nopeaan tahtiin.

Alkusysäyksen Juupajoen klubin syntyyn antoivat LC Oriveden veljet. Silloinen Juupajoen kunnanlääkäri Rauno Lehto kutsui LC-Juupajoen perustavan kokouksen kokoon helmikuun 2. päivänä 1962. LC Juupajoki oli näin perustettu ja se sai myöhemmin virallisesti numeron 201.

Ensimmäisen hallituksen kokonpano oli seuraava: presidentti Pentti Vettenranta, ensimmäinen varapresidentti Lauri Markkula, toinen varapresidentti Aito Soinio, sihteeri Rauno Lehto, rahastonhoitaja Veikko Penttinen, klubimestari Leo Hietaniemi ja tail-twister Matti Kallinen.

Klubin kuukausikokoukset päätettiin pitää jäsenten kodeissa joka kuukauden toisena maanantaina. Tämä päivä on ollut hyvä valinta, koska kokousaika on pysynyt samana jo 50 vuotta.

Jäsenmäärän ollessa aluksi vain 16 tämä järjestely sujui melko kivuttomasti, mutta jäsenmäärän kasvaessa kaikki veljet eivät aina mahtuneet samaan kamariin. Kun ravintola Koskikulma valmistui, siirrettiin kokoukset sinne. Koskikulman, sittemmin Isabella, toiminnan loputtua kuukausikokoukset on pidetty eri paikoissa, mutta vuodesta 2010 paikaksi on vakiintunut ravintola Camillo Lylyssä.

Klubin perustamisjuhla pidettiin Mäntässä ravintola Männyssä, joka oli siihen aikaan lähin tällaisen juhlan pitopaikka.

Tilaisuudessa oli vieraita Oriveden ja Mäntän klubeista.

Klubitoiminta lähti rivakasti käyntiin. Ladyt astuivat myös heti toimintaan mukaan ja tukivat työtä omakohtaisin työpanoksin aktiviteettien yhteydessä sekä rahalahjoituksin. Alkuvuosina keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 99 %. Koko toimintamme ajan keskimääräinen läsnäoloprosentti on ollut yli 80%.

Aktiviteettien kokonaismäärä oli ensimmäisenä toimintavuonna 26. Suurin piirtein samana se on pysynyt koko 50 vuoden ajan.

Toiminta klubissamme oli alusta asti vilkasta. Se nähtiin myös 107 A –piirissä, johon silloin kuuluimme. Klubimme veljet Veikko Penttinen ja Jorma Aho saivat vuosikokouksessa (siihen aikaan valtakunnan kokous) Rovaniemellä 1970 vastaanottaa piirin parhaan klubin palkintona hopeisen kynttelikön.

Klubimme jakamien avustusten ja palkintojen rahallinen määrä ei koskaan ole ollut erityisen suuri, mutta on sillä kuitenkin ollut merkitystä pienen paikkakunnan sosiaalisen-, urheilu- ja kansansivistystyön tukijana.

Toimintakauden presidentti valitsee toimintakaudekseen oman teemansa, joka tukee Lions-järjestön ”me palvelemme” -teemaa. Eräänä vuonna LC Juupajoen presidentin teema kirjoittamani pöytäkirjan mukaan oli ”Kyllä se siitä”.

Jokainen klubimme kokous aloitetaan alkulaululla, joka on ollut lähes poikkeuksetta Eikä me olla veljeksiä. Toki myös muita alkulauluja on laulettu mm. Porsaita äidin oomme kaikki, usealla kielellä.

Merkittäviä tapahtumia ja aktiviteetteja klubin toiminnan historiasta

• Juupajoen klubi kuului alussa A-piirin, mutta siirtyi melko pian G-piiriin, jonka maantieteellinen keskuspaikka on Jyväskylä. Vuonna 1985 tekivät Mäntän, Vilppulan, Kuoreveden, Längelmäen ja Juupajoen klubit yhteisen ehdotuksen Lions-liitolle, että edellä mainittujen klubien muodostama lohko siirrettäisiin G-piiristä E-piiriin. Perusteluna tähän oli, että normaaliin arkipäivään, elinkeinoelämään ja kunnalliseen sekä valtion hallintoon kuuluvat suhteet liittivät meitä pikemminkin Pirkanmaalle kuin Keski-Suomeen. Vasta kahdeksan vuoden päästä 1993 tuli päätös, että Juupajoki siirtyy E-piiriin, mutta meidän naapuriklubimme jäivät edelleen G-piiriin. Vuosien aikana yhteistyömme silloisen lohkon puitteissa oli erityisen vilkasta. Me pidimme yhteisiä lohkon juhlia ja yhteisiä pikkujouluja, uitiin ja hiihdettiin kilpaa. Erityisen mieleenpainuvia olivat perinteiset pilkkikilpailut Kuoreveden klubin kanssa, puhumattakaan jännittävistä lentopallo-otteluista. Vastaavaa toimintaa ei ole syntynyt nykyisten lohkonaapuriemme kanssa lukuunottamatta Oriveden klubeja.
• Vuonna 1965 LC Juupajoki oli synnyttämässä Kuoreveden klubia ja meidän klubistamme tuli Kuoreveden klubin kummi. Henkilökohtaiseksi kummiksi merkittiin Lauri Ylä-Lyly, klubimme yksi perustajajäsenistä.
• Jo 60-luvulla alkanut suunnistus- ja tarkkuusajokilpailu, Juupajoki-ajo, jossa kerrattiin myös liikennesääntöjä, sai suuren suosion. Oman kunnan väkeä ja lähikuntalaisia osallistui ajoihin runsaasti. Tähän aktiviteettiin tarvittiin kaikki veljet ja ladyt sekä vähän ulkopuolisiakin avustajia. Viimeinen Juupajoki-ajo ajettiin 21.10.1979 ja siihen osallistui 23 autoa. Vuonna 1970 ajon voitti pari Heikki Hämylä – Arto Kallinen. Sama pari sijoittui seuraavana vuonna kolmanneksi. Niin että kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
• Klubin mittavin aktiviteetti on ollut lasten leikkikentän perustaminen Korkeakoskelle vuonna 1974. Osa kalusteista ostettiin valmiina, mutta suurin osa nikkaroitiin talkoilla. Silloin oli vielä käytössä Koskenjalan yläkerrassa olevat puuntyöstökoneet. Talkoissa kului koko talvi. Keväällä istutettiin puut ja pensaat sekä asennettiin kalusteet. Nyt puolet silloisesta leikkikentästä on päiväkodin pihamaata.

• Toimintakaudella 1978 -1979 ladyt lahjoittivat klubillemme oman lipun, tästä heille erityinen kiitos.
• Sotainvalidien viljankeräys oli ohjelmassa alusta alkaen siihen saakka, kunnes se vuonna 2000 Juupajoella lopetettiin. Juupajoen keräystulos oli useana vuonna väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaan paras.
• Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuuksien järjestämisessä klubimme on ollut liikkeelle panevana voimana koko olemassaolonsa ajan.
• Mittavia aktiviteetteja ovat olleet valtakunnalliset Punainen Sulka -keräykset, joihin klubimme on osallistunut aina. LC Juupajoki on saavuttanut asetetun keräystavoitteen joka kerta. Vuonna 1984 saavutimme tavoitteemme 140 prosenttisesti. Seuraava Punainen Sulka – keräyksen tuotolla perustettiin seurakunnan kanssa lähimmäisen tupa Korkeakoskelle. Vuoden 2006 Punainen Sulka-keräystuotot jaettiin juupajokelaisille yhdistyksille nuorisotoimintaan, mm. VPK:n nuoriso-osastolle ja MLL:n Juupajoen osastolle.
• Klubin kannalta hyvin merkittävä tapaus, ei tosin aktiviteetiksi luettava, oli veli Tauno Peltosen testamentti vuonna 1993, jolla hän määräsi jälkeen jääneen omaisuutensa luovutettavaksi klubille juupajokelaisten opiskelijoiden tukemiseen. Siitä asti klubimme on joka vuosi avustanut opiskelijoita Juupajoen joulumessuilla jaettavilla stipendeillä.
• Palveluaktiviteettien kärkipäähän laskisin vanhustalkkaritoiminnan sekä Kallenaution kievarin pärekattotalkoot, riukuaitojen teot ja pihojen kunnostamiset. Viidenkymmenen vuoden aikana pärekatot on uusittu ainakin neljään kertaan.
• Useina talvina olemme osallistuneet vesijohtojen painotustalkoisiin niin Muhujärvellä, Hirvijärvellä kuin Petääjärvelläkin. Näin olemme omalta osaltamme olleet auttamassa kunnallisen vesijohdon piiriin kuntamme syrjäisimpiäkin asukkaita. Mainittakoon, että yli 90% Juupajoen talouksista on kunnallisen vesihuollon piirissä.
• Kansainvälisestä toiminnasta todettakoon Juupajoen ystävyyskunnan Surahammarin klubin vierailut Juupajoelle ja tietysti meidän vierailumme Surahammariin. 80-luvun jälkeen vierailut ovat harventuneet ja lopulta kokonaan unohtuneet.
• Nuorisovaihto eli Juupajoen klubissa kulta-aikaansa 1990- 2005. Klubistamme oli vaihdossa nuoria mm. Kanadassa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Vastavuoroisesti Juupajoella on ollut vaihdokkeja ainakin Turkista ja Japanista ja yhtenä kesänä piti tulla nuorisovaihdokki myös Nigeriasta, mutta se jostain syystä peruuntui kalkkiviivoilla.
• Huume- ja liikennevalistus kuuluvat oleellisena osana klubimme toimintaan. Kouluissa on pidetty yhdessä poliisin kanssa huumevalistustunteja. Jokavuotisen pyöräilykypärien jaon yhteydessä on myös poliisi ollut mukana jakamassa liikennetietoutta.
• Vanhainkodissa järjestettävän keväisen viihdetuokion lisäksi LC Juupajoki ja ladyt ovat hankkineet vanhainkodille pianon ja television. Ladyjen toimesta televisio on hankittu myös Kopsamon koululle.
• Matkailu ja juhlat ovat tärkeitä tilaisuuksia lähinnä aidon lionshengen luomisessa ja sen vaalimisessa. Vuosijuhlaan osallistumista on pidetty hyvin tärkeänä. Viime vuosina osallistumisaktiivisuus on hieman laskenut, mutta ei kuitenkaan hälyttävästi. Vuosijuhlia on pidetty enimmäkseen lähiseudun ravintoloissa, mutta on juhla pidetty kerran hotelli Bribaldiskajassa Leningradissa. Vuosijuhlaa on vietetty myös Tallinnassa hotelli Virussa, ja kerran juhlittiin Itämeren aalloilla. Kylpylä- ja teatteriretkien merkeissä vuosijuhlaa on vietetty useamminkin.
• Kopsamon kylätalo-hankkeen rahallinen avustaminen ja talkoot 2013- 2014.
• Juupajoen hautausmaalla klubimme on n. vuodesta 2015 hoitanut tilauksesta hautakivien oikaisua. Vuosittain on oikaisutilauksia ollut 10 - 30 kappaletta