Kokoukset

 

Lions Club Vimpelin antamat  1.7.2016 - 1.7.2015 - 1.7.2014 - 1.7.2013 - 1.7.2012 - 1.7.2011 - 1.7.2010 -
avustukset eri kohteisiin 30.6.2017 30.6.2016 30.6.2015 30.6.2014 30.6.2013 30.6.2012 30.6.2011
               
Nenäpäivä 0,00 786,62 633,14 893,89 0,00 0,00 0,00
Nuorisonvaihto 1 596,00 979,66 1 165,00 108,00 861,95 458,60 1 194,00
Koulujen Stipendit 958,00 1 527,29 863,22 500,00 200,00 200,00 200,00
Jouluavustukset 300,00 300,00 300,00 500,00 500,00 540,00 579,00
LCIF rahasto 0,00 0,00 200,00 457,08 103,83 0,00 0,00
Veto Pesis 841,00 891,00 891,00 841,00 841,00 841,00 941,00
Vive koripallojaosto 841,00 841,00 841,00 841,00 500,00 500,00 400,00
Musiikki ja taide 0,00 650,00 500,00 150,00 400,00 100,00 250,00
Keskustan leikkikentän keinu     1 978,02        
Muut 350,00 5 211,89 1 795,00 1 321,75 2 047,64 3 651,14 865,00
Avustukset yht 4 886,00 11 187,46 9 166,38 5 612,72 5 454,42 6 290,74 4 429,00
               
Lisäksi punainen sulka tilitys 6 194,00 180,00          
yht 11 080,00            

 

21.5.2016 Martti Sunnari

LIONS-MIETTEITÄ 50 VUODEN AJALTA

Lions-liike on syntynyt Amerikassa 1917. Liikkeen ensimmäinen suuraktiviteetti on ollut sokeiden auttaminen kuurosokean kirjailijan

Helen Kellerin aloitteesta 1920-luvulla. Suomeen liike on virallisesti asettunut v. 1950, jolloin LC Helsinki-Helsinfors perustettiin.

LC Lappajärvi-Vimpeli on perustettu  29.4.1966 Klubin perustamisjuhla pidettiin Kokkolan Kauppa- seuralla 8.10.1966. Tuolloin klubin ensimmäinen presidentti Matti Katajamäki otti vastaan klubin  perustamisasiakirjan. Tilaisuudesta kerrotaan mm. että lion Kosti Rasinperä esitti laulua.  Mm Pentti Pyhälahti ,Aarne Pyhälahti Voitto Havela,Herman Pesonen,Ilmari Uusitupa,Tenho Mäki,Frans Takala ja Voitto Havela kuuluivat vimpeliläisiin  perustajajäseniin.     

Yhteinen klubi lappajärveläisten kanssa eli ja toimi vuoteen 1978, jolloin tuli ero. Klubin jäsenmäärä oli tuolloin 42, joka oli aika paljon. Näihin klubien jakaantumisiin liittyi jonkin verran kissanhännänvetoa. Vuonna 1966 asiakirjoissa mainittiin eripuran aiheuttajaksi varapiirikuvernööri Köpi Kaminen ja vuonna 1978 erokummina toimi Martti Pänkälä. Vimpeliläiset olisivat halunneet jatkaa yhteistoimintaa, mutta lopulta päädyttiin hyvässä leijonahengessä jatkamaan kahtena klubina.

LC Vimpelinä ensimmäinen kuukausikokous oli 15.9.1978.

Paikalla oli 19 veljeä - kaksi oli estynyt. Presidenttinä
toimi Martti Hovila ja innostus oli melkoinen  kokous-
pöytäkirjasta päätellen.

TOIMINTA

LC Vimpeli jatkoi kokoontumistaan, kuten oli aikaisemmin opittu. Ensimmäisenä toimintavuon tosin ruokailu oli kokeeksi siirretty kokouksen alkuun - tarina ei kerro, miten pitkäksi aikaa, mutta

ainakin pari vuotta myöhemmin ruokailtiin kuukausikokousten lopuksi. Itse toiminta on ollut ja on edelleen erilaisten
varainkeräys- ja palveluaktiviteettien järjestämistä.

Punainen sulka -keräyksista leijonat ehkä parhaiten tunnetaan. Niitä on järjestetty ainakin vuosina 1972, 1984, 1990 ja 1999 sekä vuonna 1975 Punainen sydän. Rahaa on tullut mm. 1984 26 milj.mk ja innokkailta vimpeliläisiltäkin yli 23 tuhatta markkaa, mikä ylitti klubin tavoitteen. Tulos ei syntynyt pelkällä höyhenten myynnillä, totesi tuolloinen ahkera keräyspäällikkö Jaakko Toivola.Viimeinen sulka-aktiviteetti on ollut v.2006 ja seuraava on ensi vuonna—meilläkin jo valmisteltu tulevaa keräystä paitoja tilailemalla.

 Vuoden 1984 keräyskohteena oli sotiemme veteraanit. Myös oma klubimme on usein ottanut huomioon veteraanit omissa aktiviteeteissään. 

Vimpelin klubin keskeinen tukemisen kohde on ollut Vimpelin Veto ennenkaikkea pesäpallon juniorijoukkueet sekä viime vuosina hyvin menestynyt naisten koripalloja .

 Viimeisen 20 vuoden aikana klubi on lämmennyt nuorisovaihdolle, jonka tukemisesta klubi on saanut piirin parhaan klubin tunnustuksen toimintakaudelta 1999-2000. Tästä veli Tuomas sai punastellen ottaa vastaan piirikuvernööri Aulikki Hissan onnitteluhalauksen.Tuon halauksen jälkeenkinkin nuorisovaihtoon panostettu ja piiri muisti taas 2010 luvun taitteessa klubia parhaana vaihtajana.Vimpeliläisiä nuoria on ollut hyvinkin kaukana mm Hawaijilla,Etelä-Afrikassa-viimeisin Uudessa Seelannissa.Myös vimpeliläisissä leijonaperheissä on ollut vastavuoroisesti eksoottisia vieraita.

Klubin keski-ikä  oli  v.2000 n. 50.Vuonna 1998 suomalaisten leijonien keski-iäksi on laskettu 54,2 v.Tällä hetkellä on klubimme keski-ikä on 62v.Klubi siis ukkoutuu,kuten useimmat Suomen Lionsklubit.Ukot ovat kyllä pirteitä,mutta vahvaa ”nuorisoketjua ”tarvittaisiin,

Rahaa on siis käytetty- sitä on pitänyt  myös hankkia.

Lappajärven jäät ovat monta kertaa lähteneet ja klubit järven kummallakin puolella yhdessä ja erikseen ovat kassaa kartuttaneet. Verokalenterin toimittaminen on aikanaan ollut järjestöjen
pettämätön tulonlähde, niin kauan kuin sitä sai tehdä. Meidän klubimme iso lähde on viime vuosina ollut puhelinmuistio ja viimeksi vielä teleyhtiö auttoi vahingossa klubia jättämällä paikallisen pankin numerot pois luettelostaan. Pankki osti luonnollisesti numeronsa näkyviin reilummasti Tästä kehittyi pysyvämpi tulolähde n.3 vuoden välein.Nyt tämäkin lähde on ehtymässä,kun numerot löytyvät useammalle sähköisistä välineistä. Jätkänkynttilöitä on myyty 90-luvulla veli Onnin aloitteesta ja holhouksessa. Tämä touhu on työllistänyt veljiä yhteiseen toimeen – moottorisahat ja muutkin sähkövehkeet eivät vain ole oikein kestäneet veljien rutistusta vai olisiko tuo ollut kokemattomuuttakin.

Viime vuosina on ollu hirsilatoaktviteetteja,joissa veljet ovat osallistunet hirsien kuorintaan ja ladon kasaamiseen taitoveljien johdolla.Lato on muutettu rahaksi myymällä arpoja.Aivan tuoreimpana on Laavun teko  ampumahiihtoradalle talkootyönä.Kaikkiaan rahaa on on arvioitu hankitun sekä myös lahjoitetun 50 vuoden aikana 300 000 euroa

On ollut joulunaikaista kyyditystä ja pientä avustustoimintaa.

Nuorisotalonkin remonttiin osallistuttiin vuonna 2000.
Aina eivät veljien toimet ole menneet nuottien mukaan
hyvästä tahdosta huolimatta. Konerikkojen lisäksi joulukuusihankintoja on tehty väärästä paikasta, Jäykäntuvan maalausta päätettäessä tuskin kukaan veljistä osasi ennustaa maalimenekkiä - tupa tuli kuitenkin hyvin maalatuksi.Maalaustalkoissa oltiin hiihtoseuran majalla -maalit taisi maksa hiihtoseura ja uusi seinälauta ei tainnut olla niin maalia vetävää.

 Joku vuosi sitten aina joku veljistä kysy iveli Joukolta Eskeliltä, että joko lannoitelavakuorma on viety – lopuksi Jouko lohdutti: ”Rahat on ainakin saatu.” Big Band -konserttikin tuotti ensimmäisellä kerralla, mutta toisella kerralla tuli jo tappiota. Veljillä on varmaan matkan varrelta muistoja pienistä takaiskuista - mitään korvaamatonta ei ole sattunut - ei ole edes kulotus ole karannut, kuten naapurin veljillä pääsi käymään.

Veljet ovat myös virkistäytyneet  milloin ladyn kanssa milloin ilman. On katkaistu kaamosta, pidetty pikkujoulua, juhlittu galan tai vuosijuhlan merkeissä välillä yhteisesti naapurien kanssa mm Onnin savusaunassa alajärveläisten kanssa On urheiltukin – yhteen aikaan käytiin vuosittain Selkäsaaressa. Viime vuosina ovat klubin teatterimatkat tulleet vuosittaiseksi tapahtumaksi.

Ladyt ovat pyörittäneet omaa toimintaan kahvikokoontumisin ja palvelutehtävin.1980-90 luvulla oli myös kevätmyyjäisiä,joista saatuja varoja ladyt ovat antaneet hyviin tarkoituksiin mm seurakuntalon verhoihin.

Klubin kansainvälisestä edustamisesta on vastannut veli Erkki A.

Hänet klubi on vuosittain valtuuttanut osallistumaan klubin edustajana Lions-järjestön kansainväliseen vuosikokoukseen ja maksanut matkat välillä Vimpeli-Alajärvi-myöhemmin Vimpeli Seinäjoki.Tämä klubin huumorin sävyttämä kannustus poiki Erkille kasvavia tehtäviä piirin tasolla lohkon puheenjohtajuuden jälkeen piirikuvenööriksi v 2014.Samana vuonna Vimpelin klubi sai järjestää piirikokouksen.Vuonna 2007 oli ensimmäinen vimpeliläisten järjestämä piirikokous.

Klubi on vuosittain osallistunut tulevan presidentin ja sihteerin voimin  valtakunnan kokouksiin. Piiri-F:n tilaisuuksiin ja lohkon kokouksiin on myös osallistuttu. Erilaisia puheenjohtajuuksia ja tunustuksia on matkan varrella kertynyt. Jaakko Toivola oli aikoinaan innokas sulkakerääjä ja toimi alueen puheenjohtajana sekä lohkon puheenjohtajana ,Martti Hovila ja Aarne Pyhälahti ovat myös olleet lohkon puheenjohtajia.Martti Sunnari on ollut lohkon ja alueen puheenjohtajaTunnustuksina klubille ovat olleet Aarne Pyhälahden,Pekka Niemen,Onni Luoma-ahon,Erkki Ammesmäen,Martti Sunnarin ja Sauli Männikön  Melvin Jones -jäsenyys sekä Pentti Pyhälahden  ja Martti Hovilan Arne Ritari -jäsenyys.Jouko Nuolikoski valittiin v 2007 Pohjanmaan Leijonaksi.Näitä tunnustuksia on tänään tulossa lisää kunhan päästään ohjelmassa siihen kohtaan

Klubin jäsenmäärä on LC Lappajärvi-Vimpeli aikana ollut 40:n molemmin puolin, LC Vimpelin aikana 22-36.

Tämän muistelun olen koonnut ja muokannut vuonna 2001 tekemäni historiikin pohjalta.50 vuodessa tapahtuu tällaisella joukolle niin paljon että on pakko vähän lyhentää ja yleistää.Vuonna 2006 Vietimme yhteistä 40-vuotisjuhlaa Lappajärven veljien kanssa ja silloin esitimme yhteisen historiikin Matti Saarenpään kanssa.

Tämä silmäy siihen, mitä veljet 50 vuoden aikana ovat saaneet kokea. Joku toinen olisi painottanut eri asioita. Joskus on kokouksessa tuntunut, kaavamaista tämä touhu on, mutta pöytäkirjat vuosikymmenien ajalta kertovat monipuolisesta vapaaehtoisesta toiminnasta, auttamisesta, vaikuttamisesta ja yhdessäolosta.

Tämä on historiaa vanhalla kaavalla esitettynä.Olen nähnyt hienoja Powerpoint-esityksi,mutta oma osaamiseni ei riitä-Ehkä 60 -vuotiskooste on sellainen.

Toivon, että osaamme edelleen olla klubilaisina

mukana tämän yhteiskunnan virtauksissa ja positiivisella mielellä osallistua tämän yhteisön haasteisiin. 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

27.4.2001 Martti Sunnari

LIONS-MIETTEITÄ 35 VUODEN AJALTA

KUINKA SE KAIKKI ALKOIKAAN

Lions-liike on syntynyt Amerikassa 1917. Liikkeen ensimmäinen suuraktiviteetti on ollut sokeiden auttaminen kuurosokean kirjailijan
Helen Kellerin aloitteesta 1920-luvulla. Suomeen liike on virallisesti asettunut v. 1950, jolloin LC Helsinki-Helsinfors perustettiin.

LC Lappajärvi-Vimpeli on perustettu  29.4.1966 Klubin perustamisjuhla pidettiin Kokkolan Kauppa- seuralla 8.10.1966. Tuolloin klubin ensimmäinen presidentti Matti Katajamäki otti vastaan klubin  perustamisasiakirjan. Tilaisuudesta kerrotaan
mm. että lion Kosti Rasinperä esitti laulua. Paikallaolijoista Pentti Pyhälahti on edelleen toiminnassa mukana. Voitto Havela kuuluu myös perustajiin, mutta nauttii etuoikeutettua jäsenyyttä. Kaikkiaan perustajia oli 23 veljeä, joista noin puolet oli vimpeliläisiä.

Leijonatoimintaa oli Järviseudulla ylläpidetty vuodesta 1966 LC Alajärvi/Järviseutu nimissä. Tämä klubi paisui leijonatoiminnan voimistuessa sellaiseksi, LC Lehtimäki-Soini syntyi v. 1965 ja LC Lappajärvi-Vimpeli siis vuotta myöhemmin. 

Yhteinen klubi lappajärveläisten kanssa eli ja toimi vuoteen 1978, jolloin tuli ero. Klubin jäsenmäärä oli tuolloin 42, joka oli aika paljon. Näihin klubien jakaantumisiin liittyi jonkin verran kissanhännänvetoa. Vuonna 1966 asiakirjoissa mainittiin eripuran aiheuttajaksi varapiirikuvernööri Köpi Kaminen ja vuonna 1978 erokummina toimi Martti Pänkälä. Vimpeliläiset olisivat halunneet jatkaa yhteistoimintaa, mutta lopulta päädyttiin hyvässä leijonahengessä jatkamaan kahtena klubina. Pois jäivät vuorokuukausin pidetyt kokoontumiset, jonne tiettävästi matkattiin bussilla. Kokousilta oli siis matkaotteluiltana pitkä ja tiettävästi myös kokoukset olivat yleensä pitkiä ja perusteellisia. Kiire taisi olla tuntematon asia. Pikkutunnit olivat ainakin lähellä, kun kokouksista kotiuduttiin.

LC Vimpelinä ensimmäinen kuukausikokous oli 15.9.1978.
Paikalla oli 19 veljeä - kaksi oli estynyt. Presidenttinä
toimi Martti Hovila ja innostus oli melkoinen  kokous-
pöytäkirjasta päätellen.

TOIMINTA

LC Vimpeli jatkoi kokoontumistaan, kuten oli aikaisemmin opittu. Ensimmäisenä toimintavuon tosin ruokailu oli kokeeksi siirretty kokouksen alkuun - tarina ei kerro, miten pitkäksi aikaa, mutta
ainakin pari vuotta myöhemmin ruokailtiin kuukausikokousten lopuksi. Itse toiminta on ollut ja on edelleen erilaisten
varainkeräys- ja palveluaktiviteettien järjestämistä.

Punainen sulka -keräyksista leijonat ehkä parhaiten tunnetaan. Niitä on järjestetty ainakin vuosina 1972, 1984, 1990 ja 1999 sekä vuonna 1975 Punainen sydän. Rahaa on tullut mm. 1984 26 milj. ja innokkailta vimpeliläisiltäkin yli 23 tuhatta, mikä ylitti klubin tavoitteen. Se ei syntynyt pelkillä höyhenten myynnillä, jota toki myös tehtiin. Vuoden 1984 keräyskohteena oli sotiemme veteraanit. Myös oma klubimme on noteerannut veteraanit omissa aktiviteeteissään. 

Vimpelin klubin keskeinen tukemisen kohde on ollut Vimpelin Veto ja muukin nuorisotyö. Viimeisen 10 vuoden aikana klubi on lämmennyt
nuorisovaihdolle, jonka tukemisesta klubi on saanut piirin parhaan klubin tunnustuksen toimintakaudelta 1999-2000. Tästä veli Tuomas sai punastellen ottaa vastaan piirikuvernööri Aulikki Hissan onnitteluhalauksen. Varoja hankittiin ja myös annettiin erinäisiin hyviin tarkoituksiin jopa niin että eräs veli luonnehti 1980-luvun lopulla klubia sosiaalilautakunnaksi - aina saa, kun ymmärtää 
pyytää - samaan hengenvetoon meidät luokiteltiin keskiyön cowboiksi paria poikkeusta lukuunottamatta. Klubin keski-ikä  oli kuulemma yli 50, mikä taisi pitää paikkansa. Vuonna 1998 suomalaisten leijonien keski-iäksi on laskettu 54,2 v. 

Edellä mainittu kertoi, ettei raavaitten miesten kokous välttämättä ole ollut mitään pyhäkoulua, vaan kantaa otetaan kipakastikin,
kuten edellä mainitun kokouksen sihteerin maininta vilkkaasta keskustelusta osoittaa. Rahaa siis käytettiin - sitä piti myös hankkia.
Lappajärven jäät ovat monta kertaa lähteneet ja klubit järven kummallakin puolella yhdessä ja erikseen ovat kassaa kartuttaneet. Verokalenterin toimittaminen on kuitenkin ollut järjestöjen
pettämätön tulonlähde, niin kauan kuin sitä sai tehdä. Meidän klubimme iso lähde on viime vuosina ollut puhelinmuistio ja viimeksi vielä teleyhtiö auttoi vahingossa klubia jättämällä paikallisen pankin numerot pois luettelostaan. Pankki osti luonnollisesti numeronsa näkyviin reilummasti ja muutenkin klubi hyötyi. Jätkänkynttilöitä on myyty 90-luvulla veli Onnin aloitteesta ja holhouksessa. Tämä touhu on työllistänyt veljiä yhteiseen toimeen – moottorisahat ja muutkin sähkövehkeet eivät vain ole oikein kestäneet veljien rutistusta vai olisiko tuo ollut kokemattomuuttakin.

On ollut joulunaikaista kyyditystä ja pientä avustustoimintaa.
Nuorisotalonkin remonttiin osallistuttiin vuonna 2000.
Aina eivät veljien toimet ole menneet nuottien mukaan
hyvästä tahdosta huolimatta. Konerikkojen lisäksi joulukuusihankintoja on tehty väärästä paikasta, Jäykäntuvan maalausta päätettäessä tuskin kukaanveljistä osasi ennustaa maalimenekkiä - tupa tuli kuitenkinhyvin maalatuksi. Joku vuosi sitten aina joku veljistä kysyiveli Joukolta, että joko lannoitelavakuorma on viety – lopuksi Jouko lohdutti: ”Rahat on ainakin saatu.” Big Band -konserttikin tuotti ensimmäisellä kerralla, mutta toisella kerralla tuli jo tappiota. Veljillä on varmaan matkan varrelta muistoja pienistä takaiskuista - mitään korvaamatonta ei ole sattunut - ei ole edes kulotus ole karannut, kuten naapurin veljillä pääsi käymään.

Veljet ovat myös virkistäytyneet  milloin ladyn kanssa milloin ilman. On katkaistu kaamosta, pidetty pikkujoulua, juhlittu galan tai vuosijuhlan merkeissä välillä yhteisesti naapurien kanssa. On urheiltukin – yhteen aikaan käytiin vuosittain Selkäsaaressa. Viime vuosina ovat klubin teatterimatkat tulleet vuosittaiseksi tapahtumaksi.

Ladyt ovat pyörittäneet omaa toimintaan kahvikokoontumisin ja palvelutehtävin. Eräästä pöytäkirjasta löytyi maininta, että ladyt olivat hankkineet uudelle seurakuntatalolle verhot.

Klubin kansainvälisestä edustamisesta on vastannut veli Erkki.
Hänet klubi on vuosittain valtuuttanut osallistumaan klubin edustajana Lions-järjestön kansainväliseen vuosikokoukseen ja maksanut matkat välillä Vimpeli-Alajärvi. Matkaraportteja klubi ei ole vielä saanut.

Klubi on vuosittain osallistunut tulevan presidentin ja sihteerin voimin  valtakunnan kokouksiin. Piiri-F:n tilaisuuksiin ja lohkon kokouksiin on myös osallistuttu. Merkittäviä edustustehtäviä ei klubilla piirin tasolla ole ollut. Jaakko Toivola oli aikoinaan innokas sulkakerääjä ja toimi alueen puheenjohtajana sekä lohkon puheenjohtajana Martti Hovila ja Aarne Pyhälahti ovat myös olleet lohkon puheenjohtajia. Tunnustuksina klubille ovat olleet Aarne Pyhälahden Melvin Jones -jäsenyys sekä Pentti Pyhälahden Arne
Ritari -jäsenyys.

Klubin jäsenmäärä on LC Lappajärvi-Vimpeli aikana ollut 40:n molemmin puolin, LC Vimpelin aikana 22-32.

Tämän muistelus ei mielestäni ansaitse historiikin nimeä -
se on vain pintaraapaisu kaikkeen siihen, mitä veljet 35 vuoden aikana ovat saaneet kokea. Joku toinen olisi painottanut eri asioita. Joskus on kokouksessa tuntunut, kaavamaista tämä touhu on, mutta pöytäkirjat vuosikymmenien ajalta kertovat monipuolisesta vapaaehtoisesta toiminnasta, auttamisesta, vaikuttamisesta ja yhdessäolosta. Toivon, että osaamme edelleen olla klubilaisina
mukana tämän yhteiskunnan virtauksissa ja positiivisella mielellä osallistua tämän yhteisön toimiin. 

Lions Clubs Internationalin uutiset
Connect with Us Online
Twitter