Klubimme pääprojekti on ollut Viron veteraanien kuntoutus, joka sai ansaittua huomiota Suomen Lions-piireissä ja laajemminkin, mm Hannu Karpon ohjelmissa
Kunniavelka Viron suomipojille
Suomen rintamilla taisteli vuosina 1941-44 yli 3000 vapaaehtoista inkeriläistä ja virolaista aseveljeä. Heistä on elossa vielä noin 250 veteraania.
Raskaiden sota-aikojen kokemusten jälkeen monet heistä joutuivat kotimaassaan virumaan vuosikymeniä vankileireillä. heitä on pidetty toisen luokan kansalaisina, vainottu ja häpäisty. Ja tämä kaikki rangaistuksena siitä, että he nuoruutensa parhaat vuodet uhraten olivat ase kädessä puolustamassa Suomen vapautta ja itsenäisyyttä.
Mitä itsenäisyytensä säilyttänyt Suomi on tehnyt näiden aseveljien hyväksi? Lyhyesti - ei mitään!
NYT ON MEIDÄN VUOROMME AUTTAA!
Tätä varten Lions-Club Kauhava ry. on anonut valtakunnalisen keräysluvan, jonka Vaasan lääninhallitus myönsi 23.1.1991 (n:o LA-60) Lions-liiton ja sisäministeriön puoltamana.
Käräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan Suomen armeijassa taistelleiden inkeriläisten ja virolaisten veteraanien kuntoutukseen suomalaisissa kuntoutuslaitoksissa.
KANSALAISET! Osallistumalla tähän keräykseen me yhteisvoimin luomme mahdollisuuden kuntouttaa näitä itsenäisyytemme puolustajia!
Lions-Club Kauhava ry.
Eestin jouduttua 1939 Neuvostoliiton valvontaan ja myöhemmin vallatuksi, tuli virolaisia jo Suomen talvisotaan vapaaehtoisina. Jatkosodan syttyessä 1941 alkoi virolaisia saapua yhä runsaimmin Suomeen. Kun nyt vuorostaan saksalaiset valloittivat Viron, pitivät monet virolaiset nuoret miehet parempana vaihtoehtona siirtyä Suomen armeijaan kuin liittyä Saksan joukkoihin. Vuonna 1943 virolaisten pakeneminen sai jo joukkosiirtymisen luonteen. Suomeen saapuvien tarkoitus oli paitsi auttaa Suomea Neuvostoliittoa vastaan, saada sotilaskoulutusta tulevaa Eestin vapautumista varten. Suomeen saapui kaikkiaan n. 3300 nuorukaista ja heistä 149 miestä sai upseerikoulutuksen. Virolaiset osallistuivat omana yksikkönä JR 200 , Karjalan kannaksen taisteluihin Kivennavan – Ahijärven alueella sekä Viipurin puolustustaisteluihin.
Kun saksalaiset perääntyivät kesällä 1944 Viron itärajalta, heräsi virolaisten vapaaehtoisten keskuudessa halu palata puolustamaan omaa isänmaataan saksalaisten rinnalla. Niinpä he saivatkin ylipäälliköltä luvan palata kotimaahansa. Pääjoukon paluupäivä oli 19.8.1944. Kotimaahansa saavuttuaan he joutuivat Saksan armeijan riveihin. Pataljoona I kuljetettiin viipymättä Tarton kaakkoispuolelle ja pataljoona II hajotettiin Narvan suunnasta perääntyviin saksalaisjoukkoihin. Saksalaiset joutuivat luovuttamaan koko Viron alueen syys-lokakuun aikana puna-armeijalle. Tästä oli seurauksena se , että virolaisista osa pakeni metsiin ja osa vetäytyi Saksan armeijan mukana länttä kohti aina Berliiniin saakka.
Siinä lyhykäisyydessään virolaisten vapaaehtoisten vaiheet ja kohtalot, jotka pysyivät Suomessa tuntemattomina pitkään yli viisivuosikymmentä. Sattuma puuttui kuitenkin peliin kun LC-Kauhava veljet Ylermi Försti, Martti Mansikkamäki ja Veikko Pihlajamäki tapasivat veteraanipäivillä 1990 Pärnussa vänrikki Heino Mikk`in ja Tallinassa vänrikit Vello Laos ja Sven Isen. Kuulimme heiltä kaiken edellä kerrotun ja lisäksi heidän elämästään sodan jälkeen, kuinka lähes puolet heistä sai 10 –25 vuoden tuomion siitä, että he olivat taistelleet suurta " Isänmaata " vastaan ja he saivat virua Siperian vankileireillä vuosikymmeniä. Tälle matkalle heistä useat nääntyivät.
Kun kauhavalaiset lionsveljet palasivat takaisin kotiin, ottivat he välittömästi yhteyttä lionsveli Hannu Karpoon , joka kesäkuussa pakkasi video-vehkeet autoon ja matkusti tapaamaan näitä heimoveljiä. Suomen itsenäisyyspäivänä 1990 Viron veteraaneja käsittelevä ohjelma tuli televisiosta Karpon kommenttien saattelemana: " muistakaa suomalaiset, nämä kovia kokeneet heimoveljet valmistautuvat viettämään Suomen Itsenäisyyspäivää ". Televisio-ohjelma sai vyöryn aikaan. Klubeissa oli vielä runsaasti sodan käyneitä veljiä, jotka ottivat asian omakseen.
Komitea lehdistötilaisuudessa 10.2.1991 Kauhavan Sotaveteraanien majalla
LC-Kauhava nimesi keräys- ja kuntoutusasiaa varten komitean tammikuun 1991 kokouksessa. Vaasan lääninhallitus myönsi , sisäasiainministeriön puoltamana , klubille valtakunnallisen keräysluvan 23.1.1991. Tietoa keräyksestä levitettiin television, radion, lehdistön ja lions- ja sotaveteraaniyhdistysten kautta. Tavoitteeksi asetettiin , että kaikki Virossa ja Karjalan alueella elossa olevat veteraanit kutsutaan viikon ajaksi kuntoutukseen tänne Pohjanmaalle Härmän Kuntokeskukseen. Rahaa tähän arveltiin tarvittavan n. 2 milj.mk ja kun keräys päättyi 31.12.1991, oli sen kokonaistuotto 2,6 milj.mk , näin ollen tavoite ylitettiin reippaasti.
Ensimmäinen kuntoutuserä 12 virolaista saapui Härmään huhtikuussa 1992 ja vuoden loppuun mennessä oli kuntoutettu 300 veteraania. Vuoden 1994 lopussa oli kuntoutuksessa käynyt 647 pääasiassa Viron veteraania, koska Venäjän alueelta oli heitä vaikea tavoittaa.
Härmän Kuntokeskuksen pihassa toinen vasemmalla yhteysmies Vello Laos sitten Kauhavan leijonia Martti Mansikkamäki, Seppo Ruotsala ja Matti vartiala - muut viron veteraaneja
Kuntoutuksen ohessa jaettiin jokaiselle veteraanille verryttelypuku ja lenkkitossut Viron lipun väreissä. Myös jokaiselle annettiin pari-kolme pukua, päällystakki ja muita tarvittavia vaatteita. Polkupyöriä kuljetettiin heidän kotimaahansa 125 kpl sekä pyörätuoleja 12 kpl. Lisäksi onnistuimme hankkimaan 350 veljelle kummi-vanhemmat tai yhteisön, joista useat toimivat vielä nyt 10 v:n jälkeenkin.
Vielä teimme aloitteen rintamalisän maksamisesta näille heimoveljille kahden vuoden ajan, jonka jälkeen Eduskunta aloitteen perustella on valtiovalta vuodesta 1995 maksanut budjettivaroista saman rintamalisän kuin meidän omat veteraanitkin saavat.
Keväällä 1992 teimme Pääesikunnan kunniamerkkiosastolle anomuksen jatkosodan muistomitalin luovuttamista kaikille Viron veteraaneille. Tämä johti myönteiseen päätökseen ja mitalien jakojuhla pidettiin 4.12.1992 Tallinnan Sakala-salissa. Juhlan kustansi Suomen valtio ja Puolustusministeri jakoi muistomitallit.
LC-Kauhava on saanut laajalti tunnustusta arvokkaasta työstämme niin lehdistössä, radiossa kuin TV:ssäkin. Klubimme aktiviteetti esiteltiin Lionsjärjestön Eurooppa-Forumissa syksyllä 1994, jolloin se merkittiin pöytäkirjaan Euroopan huomattavimpana yksittäisen klubin suorittamana kansainvälisenä aktiviteettina.
Erikoisesti mieltämme on lämmittänyt ystävyys-suhteet, joita olemme saaneet tuta näiden heimoveljien taholta. Mieliinpainuvin tunnustus oli klubimme 35-vuotisjuhlassa, kuntoutuksessa olevan kirjailija-runoilija vänrikki Ottniel Jurissaar`en onnittelupuheenvuoro: "Te Kauhavan Leijonat olette palauttaneet meille Viron Suomi Pojille takaisin meiltä riistetyn IHMISYYDEN- te olette tehneet työllänne meistä uudelleen IHMISIÄ, luottamuksellanne, ystävällisyydellänne ja kunnioituksellanne- siitä me Viron veteraanit Teitä sydämestämme kiitämme - ON SUURTA OLLA SUOMALAISEN LEIJONAN YSTÄVÄ."
Yhteenvedoksi sopii LEIJONA MARSSIN sanat: "KUN USKOT, USKALLAT, NIIN IHMISYYTTÄ EESPÄIN MITTAS VIET."
Activity: DON'T FORGET YOUR BROTHER
Kauhava, a small town in the middle of Finland, with 10000 inhabitants and two Lions Clubs.
Lions-Club Kauhava, founded 1956 and 41 members.
LC Kauhava's activity:
To help Estonian veterans and invalids, who fought for Finland during World War II
